Artikkeli on julkaistu Voiman visionäärisessä talousliitteessä.
Ensimmäinen Voima-talous julkaistiin Voiman 5/2021 välissä ja Issuussa.
Löydät muut verkkosivuillamme julkaistut talousliitteen artikkelit täältä.
Ruokalähettiyhtiö Deliveroon listautumisesta Lontoon pörssiin maaliskuun lopulla odotettiin yhtä vuosikymmenen suurimmista listauksista. Sen piti kerätä jopa 10 miljardia euroa, mutta potti jäi lopulta 1,5 miljardiin. Muutama suuri sijoitusyhtiö ilmoitti ennen Deliveroon listautumista, etteivät ne osallistu sen antiin. Keskeisenä syynä oli Deliveroon liiketoimintamalli, jossa ruokalähetit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia vailla minimipalkkaa ja työntekijän sosiaaliturvaa.
Deliveroon pörssifloppi tapahtui vain muutama viikko sen jälkeen, kun Uber hävisi oikeusjutun Britannian korkeimmassa oikeudessa. Ratkaisu oli päätepiste vuosia eri oikeusasteissa jatkuneelle kiistalle Uberin kuljettajien työntekijästatuksesta. Päätöksen seurauksena Uber luokitteli kaikki kuljettajansa Britanniassa työntekijöiksi. Näin heillä on jatkossa oikeus minimipalkkaan, sairausajan palkkaan, lomiin ja eläkkeisiin.
Deliveroon ja Uberin tapaukset osoittavat, ettei vaatimus alustatalouden työntekijöiden oikeuksista ole pelkkää sanahelinää, vaan se vaikuttaa reaalimaailmaan.
Työntekijän asema näyttää olevan tarvittava kiinnepiste todellisuuteen alustatalouden maailmassa, jossa mielikuvilla dynaamisesta liiketoiminnasta on suuri merkitys. Huolimatta alustayhtiöiden usein voimakkaasti ja pitkäaikaisesti tappiollisesta toiminnasta, ne ovat näiden mielikuvien turvin keränneet valtavia rahoituspääomia.
Nyt mielikuvat ovat alkaneet karista. Aika näyttää, mitä seurauksia tällä on laajasti. Suomessa odotellaan, mitä Wolt ja Foodora tekevät Työ- ja elinkeinoministeriön työneuvoston katsottua, että yhtiöiden ruokalähettien pitäisi olla työntekijöitä eikä yrittäjiä.
Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava ja yhteiskuntatieteiden tohtori.
