Hellejaksot lisäävät sairauskohtauksia ja kuolleisuutta matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Muun muassa köyhyys, kaupungissa asuminen ja yksinäisyys voimistavat helleaaltojen terveyshaittoja.
”Sosioekonominen asema liittyy asuinoloihin, ravitsemukseen ja yleensä kykyyn sopeutua helleaaltoihin”, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus CERH:n johtaja, professori Jouni Jaakkola kommentoi.
”Muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi alhainen sosioekonominen asema, yksin eläminen, eristäytyneisyys, helposti kuumeneva asunto sekä asuminen tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella lisäävät helteistä aiheutuvien terveyshaittojen riskiä”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Virpi Kollanus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi vuoden 2018 heinä–elokuun hellejakson aiheuttaneen noin 380 ennenaikaista kuolemaa. Kuolleisuus suurenee helleaallon aikana sekä kodeissa että terveyden- ja sosiaalihuollon hoitolaitoksissa.
Helle aiheuttaa eriasteisia lämpöön suorasti liittyviä oireita, kuten lämpöuupumusta ja auringonpistoksia. Lämpöuupumus voi pahimmillaan johtaa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen. Kuumuus ja nestehukka myös pahentavat useiden eri pitkäaikaissairauksien oireita.
”Riskitekijöitä ovat pitkäaikaissairaudet kuten sydän- ja verisuonisairaudet, hengityselinsairaudet, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä hermoston sairaudet”, Kollanus sanoo.
Kollanus arvioi, että helteet tappavat nykyään Suomessa vähemmän kuin viime vuosikymmeninä. Kuolemien lukumäärän muutoksesta ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta, koska ikääntyneiden määrä on lisääntynyt. Helteet aiheuttavat tästä huolimatta merkittävän määrän vakavia terveyshaittoja.
Vuosi 2018 oli Ilmatieteen laitoksen mukaan yksi Suomen mittaushistorian kuumimmista. Viime vuonna tehdyssä kansainvälisessä tutkimuksessa hellekuolemien määrän Suomessa ennustetaan pahimmillaan yli kaksinkertaistuvan ilmastonmuutoksen myötä.
