Teksti Tuomas Rantanen
Uudistettu nettipalvelu mittaa kansanedustajien aktiivisuutta.
”Homman tavoite on lisätä demokratian toteutumista ja politiikan läpinäkyvyyttä”, Kansan muisti -yhdistyksen puheenjohtaja Juha Yrjölä linjaa.
Kansan muisti -yhdistys on päivittänyt eduskuntaa seuraavaa nettipalveluaan. Palvelu tarjoaa luokiteltua informaatiota kansanedustajien tekemisistä, kuten aloitteista, kirjallisista kysymyksistä ja puheenvuoroista.
Puuhakkuuden kokonaissaldoon lasketaan mukaan myös sosiaalisessa mediassa tehtyjä päivityksiä.
Tuloksia lasketaan pisteyttämällä aineistoissa näkyvät toiminnot suhteessa niiden esiintymismääriin koko datassa niin, että eniten esiintyvät teot saavat vähemmän painoarvoa. Näin yksi poliittinen twiitti on satoja kertoja vähemmän merkityksellinen tekemisen akti kuin vaikka lakialoite.
Uusi käyttöliittymä on helppokäyttöinen ja visuaalisesti selkeä. Se näyttää esimerkiksi kunkin kansanedustajan ahkeruuden pylvästaulukkona, jossa tulosta voi verrata edustajien yleiseen keskiarvoon. Poliitikon ja puolueen toiminnan kohteena olevat asiat luetellaan avainsanoina, joiden fonttikoko korostaa asian painoarvoa. Alkuperäiset esitykset ovat myös helposti luettavissa.
Kansan muisti -yhdistys on parinkymmenen demokratia-aktiivin yhteisö, jonka sivustopalvelu avattiin ensimmäisen kerran vuonna 2010.
Yhdistyksen puheenjohtaja Juha Yrjölän mukaan innoite lähti pettymyksestä politiikan seuraamisen lyhytjännitteisyyteen.
”Oli näitä lautakasakriisejä ja muita suhmurointeja. Siinä syntyi ajatus, että jossakin pitäisi olla kootusti tietoa vaalikauden tapahtumista, jotta kansalaiset voisivat äänestyspäätöstä pohtiessaan palauttaa mieleensä tärkeäksi kokemiaan asioita.”
Yhdistys toimii vapaaehtoisvoimin. Eduskuntavaalien alle tuotetun uuden seurantakoneen ohjelmointi on vienyt satoja työtunteja. Lahjoituksia on saatu Yrjölän mukaan ”sen verran, että koodaustalkoisiin on voitu ostaa pitsaa”.
Kansan muisti -palvelu pyrkii datan keräämisen ja luokittelun suhteen neutraalisuuteen.
Tilastoja voi aina arvioida myös kriittisesti. Todellinen aktiivisuus ja vaikutusvalta eivät välttämättä näy esitysten määrässä. Toisaalta opposition aktiivisuus saattaa näkyä eduskunnantilastoissa eri tavalla kuin hallituspuolueiden, joiden piirissä vaikuttamiseen on suorempiakin kanavia. Viestintäaktiivisuuden mittaamisessa korostuu sosiaalisen median käyttö, kun taas vanhanaikaisemmat tupaillat jäävät sen ulkopuolelle.
Yrjölä suhtautuu datan keräämisen ongelmiin lähinnä jatkohaasteina.
”Mallinnus paranee tietenkin koko ajan sitä mukaa, kun käyttöön saadaan uutta dataa. Esimerkiksi seuraavaksi tarkoitus olisi laajentaa tämä perinteisen median aineistoihin. Toisaalta näinkin kerättynä puolueiden kiinnostuksen keskittyminen näyttää varsin uskottavalta.”
Tietokannan perustana on tällä hetkellä noin 330 000 tekoa, joista kuluneelle vaalikaudelle sijoittuu noin puolet. Erotusta selittää nimenomaan sosiaalisen median laajentuminen viime vuosina. Kaikkiaan aineisto ulottuu vuoteen 1999, jolloin eduskunta otti käyttöönsä nykyisen tietojärjestelmänsä.
Yrjölä korostaa yhdistyksensä yleishyödyllisiä tavoitteita.
”Homman tavoite on lisätä demokratian toteutumista ja politiikan läpinäkyvyyttä. Siksi esimerkiksi tarjoamme aineistomme rajapintaa ilmaiseksi medioille ja muille toimijoille.”
