Arvostetun brittiläisen sanomalehden The Guardianin kirjeenvaihtaja Luke Harding vieraili perjantaina Sosiaalisen hubin avajaisissa Katariinankadulla Helsingissä.

Harding keskusteli suomalaisten toimittajien kanssa Wikileaksin merkityksestä tiedonvälitykselle. Hänelle vuonna 2006 auennut sivusto merkitsi journalistista karkkikauppaa.

”Yhtäkkiä meillä toimittajilla oli käytössämme valtava tietolähde, josta pystyi poimimaan käyttöönsä rajattomasti salaista tietoa. Henkilökohtaisesti oli hienoa huomata, että muutamat Venäjän hallintoa koskevat päätelmät, joihin olin päätynyt omin päin, olivat myös Yhdysvaltain sisäministeriön mukaan oikeita. Ennen Wikileaksia mukaantuloa näitä asioita ei voinut varmasti tietää”, Harding sanoo.

”Hulluinta oli se, että minun kuvani amerikkalaisesta diplomaattikunnasta muuttui Wikileaksin myötä positiivisemmaksi. Sieltä löytyi paljon ihmisiä, jotka uskovat sellaisiin asioihin kuten ihmisoikeuksiin ja sananvapauteen. Dokumenttien julkaisu tuntui Yhdysvaltain hallinnon kannalta jopa hyvältä asialta.”

Wikileaks on edelleen Hardingille tärkeä päivittäinen apuväline hänen työssään.

”Käytän sitä vieläkin pari, kolme kertaa viikossa. Juuri ennen kuin tulin Helsinkiin, tutustuin Suomea käsitteleviin diplomaattisähkeisiin.”

Harding on kirjoittanut kollegansa David Leighin kanssa Wikileaksin perustajaa Julian Assangea käsittelevän kirjan. Assangen ja Wikileaksin niputtaminen tuntuu ärsyttävän häntä.

”Wikileaks itsessään on upea asia, mutta nykyään se sotketaan liikaa Assangen henkilökohtaisiin asioihin. Assange pyörittää omaa paranoidia saippuaoopperaansa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Minun mielestäni hänet pitäisi saada vastaamaan niihin vakaviin syytöksiin, joita häntä vastaan on esitetty Ruotsissa. Assangen ansioksi voidaan kuitenkin laskea Wikileaksin kaltaisen julkaisualustan luominen. On hienoa, että vastaavia sivustoja syntyy nykyään ympäri maailmaa.”

Todellinen sankari Wikileaksin tapauksessa on Hardingin mukaan Yhdysvaltain armeijan sotilas Bradley Manning. Hän vuoti salaista diplomaattikirjeenvaihtoa Wikileaksille vuonna 2010.

”Manning sai viidenkymmenen vuoden vankilatuomion. Jos minä haluaisin tukea Wikileaksin toimintaa taloudellisesti, lahjoittaisin rahaa Manningin puolustamisekseen.”