Greenpeacen ennusteiden mukaan 98 prosenttia Indonesian alavien maiden sademetsistä on hävitetty vuoteen 2022 mennessä. Greenpeace kampanjoi viime vuonna Neste Oilin palmuöljyä vastaan ja selvitti samalla millaista tuhoa palmuöljyplantaasit aiheuttavat sademetsille. Ekonomisti Nicholas Sternin raportin mukaan metsänhakkuu ylipäätään aiheuttaa 18 prosenttia maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä.

Greenpeacen mukaan Neste Oilille palmuöljyä toimittava IOI Group on vasta aloittanut toimintansa laajentamisen Indonesiassa, ja on odotettavissa, että plantaasien raivaus jatkuu muiden Indonesian provinssien lisäksi Länsi-Papuassa. Indonesian kasvihuonekaasupäästöt ovat metsätuhon takia maailman kolmanneksi suurimmat. Greenpeacen laskelman mukaan Indonesian suosademetsistä hakkuiden takia vapautuva hiilidioksidi muodostaa neljä prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

Sademetsien tuhoutumisen lisäksi Länsi-Papuan alkuperäisväestö on jäädä siirtotyöläisten jalkoihin. Jos käynnissä olevat plantaasisuunnitelmat toteutuvat, esimerkiksi Boven Digoel -alueelle muuttaisi 42 000 työntekijää Papuan ulkopuolelta. Näin arvioi International Crisis Group (ICG). Samalla alueen alkuperäisistä papualaisista kansoista tulisi vähemmistö alueelle. Etäisessä Boven Digoelissa alkuperäiskansat ovat saaneet elää rauhassa. Hollannin siirtomaavallan aikana alueella oli rangaistussiirtola.

Vuodesta 1993 alueella on toiminut esimerkiksi korealainen yritys Korindo, joka vuodesta 1997 on kaatanut sademetsää palmuöljyplantaaseja varten. Paikallisten maanomistajien tyytymättömyys Korindon toimiin on liitoksissa Länsi-Papuan itsenäistymistaisteluihin, vaikka ICG:n raportin mukaan viimeaikoina itsenäisyystaisteluita ei olekaan käyty. Vaikka Länsi-Papua on nimellisesti siviilihallinnon alaisena, sotilaallinen läsnäolo vaikuttaa kaikkeen elämänmenoon pienimmissäkin kylissä. Sen lisäksi Jakartan hallitus on pyrkinyt heikentämään papualaisten yhtenäisyyttä jakamalla provinssin erilaisiin hallinnollisiin alueisiin. Yli puolet armeijan tuloista on peräisin laittomista liiketoimista, salakuljetuksesta, huumekaupasta, prostituutiosta, laittomista hakkuista, alueelllla toimivien kansainvälisten yhtiöiden toiminnan turvaamisesta. Tämän liiketoiminnan jatkumiseksi armeija ja turvallisuusjoukot aiheuttavat tarkoituksellisesti konflikteja. Näyttääkin siltä, että taistelu on siirtynyt eri heimojohtajien välille eikä enää paikallisten yhtenäiseksi taisteluksi Jakartasta ohjattua hallintoa vastaan.

Kun Kioton sopimus vaihtuu uudeksi ilmastosopimukseksi 2013, trooppisten metsien säilyttäminen voisi sisältyä kansainvälisiin päästökauppasopimuksiin. Olemassa oleva protokolla tukee metsien uudelleen viljelyä, ei olemassa olevien metsien suojelua.

Papuan kuvernööri Barnabas Suebu vastustaa Papuan sademetsien hakkaamista ja tuhoamista. YK:n Balin ilmastokokouksessa Suebu ilmoitti, että Papuan provinssi kieltää käsittelemättömän puun ja jalostamattoman palmuöljyn viennin. Tuotteet pitää jalostaa alueella ennen kuin niitä saa viedä pois. Hallitus ei ole sanonut viimeistä sanaansa Suebun kieltoon, mutta ainakin Suebu sai katseet kääntymään Indonesian puolen Uuden-Guinean alueen konfliktille. Kuvernööri Suebun henkeä suojelee hänen kuuluisuutensa.

Yksi tulevaisuuden kysymys on, miten rikkaiden valtioiden antamat kompensaatiot trooppisten metsien suojelemiseen pitäisi jakaa. Monet haluat palansa kakusta: isot yhtiöt, provinssitason ja paikalliset toimijat. Kakun jakajien voimasuhteet vain vaihtelevat ratkaisevalla tavalla.

Lue myös Bob Purban juttu Kuka kaataa Indonesian metsät.