”Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän selvittämään, miten päästään kohti oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä. Työryhmän puheenjohtaja on Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila”, ministeriöstä tiedotettiin helmikuun alussa.

Tiedotteessa jätetään häveliäästi mainitsematta, että esimerkiksi tieliikennemaksuja ja niiden valvontaa valmistelevan työryhmän puheenjohtajan sidosryhmiin kuuluu muutakin.

Jorma Ollila on Royal Dutch Shell Plc:n hallituksen puheenjohtaja, hän oli vuosina 2000–2008 Ford Motor Companyn hallituksen jäsen, UPM-Kymmene Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja vuosina 2004–2008 sekä Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n jäsen ja hän kuului vuosina 1997–2011 European Round Table of Industrialists (ERT) –ryhmään. Kaksi jälkimmäistä ovat muun ohella korkean tason lobbausorganisaatioita.

Työryhmän sihteeri, liikenneneuvos Tuomo Suvanto liikenne- ja viestintäministeriöstä toistaa ministeri Kyllösen tiedotteessa olleen ilmoituksen, että ministeri ”antaa työryhmälle täyden tuen” ja ”työrauhan”.

Samalla, kun Ollilan työnantaja kasvihuonekaasujenpäästöjen määrässä johtava yritys Shell väittää olevansa huolestunut ilmastonmuutoksesta, se investoi lähes yksinomaan uusien öljyvarantojen löytämiseen. Shell jarruttaa aktiivisesti ilmastotoimia USA:ssa, Kanadassa, Euroopassa ja muualla. Yhtiö kuuluu kouralliseen kansainvälisiä yrityksiä, jotka ”vaikuttavat hallituksiin ja ilmastolainsäädännön poliittisiin prosesseihin”. Lainaus on Greenpeacen marraskuussa 2011 julkaisemasta Who’s holding us back? –raportista.

Ollila on Durbanin ilmastoneuvottelujen yhteydessä 5. joulukuuta 2011 nimetty maailman likaisen tusinan kärkinimeksi ilmastonsuojelun estämisessä.

Euroopan komission omat verkkosivut kertovat, että ERT ”on näytellyt avainroolia Euroopan integraation historiassa. Samaan aikaan monet ovat pitäneet sitä hyvin vaikuttavana liike-elämän lobbarina.” Kansainväliset järjestöt, kuten Corporate Europe Observatory, seuraavat jatkuvasti ERT:n vaikutustoimia EU:n päätöksiin.

Maailman huippujohtajiin kuuluvalla Ollilla tuskin on löysää aikaa. Hänen tuntipalkkansa vuoden 2010 ansiotulojen mukaan on varovasti arvioiden noin 800 euroa. Mikä saa hänet kuluttamaan aikaansa tällaisen työryhmän vetäjänä? Olisiko mahdollisuus vaikuttaa siihen, että henkilöautoliikenne ei vähene esimerkiksi julkisen liikenteen hyväksi, ja mahdollisuus luoda valtava it-teknologiaan perustuva valvontabisnes, jossa Suomi toimii koekaniinina ja markkina-alue käsittää vähintään koko Euroopan?

Kysymysten oikeutusta vahvistaa Ollilan yhteys alansa maailman suurimpiin kuuluvaan UPM-Kymmeneen. UPM investoi 150 miljoonaa euroa maailman ensimmäiseen biojalostamoon, joka valmistaa puupohjaisia, kehittyneitä biopolttoaineita. UPM:n biojalostamon tuotantokapasiteetti tulee olemaan 100 000 tonnia vuodessa. Tämä vastaa 120 miljoonaa litraa biopolttoaineitta. Yhtiön verkkosivuilla todetaan: ”Päätuote on kehittynyt biodiesel liikennekäyttöön”. Tuotanto alkaa vuonna 2014.

UPM on jo aloittanut kampanjoinnin. Sunnuntaina 12. helmikuuta 2012 UPM:llä oli Helsingin Sanomissa etusivulla asiaa koskeva kokosivun mainos.

Biopolttoaineet ovat liikenteessä tietyin varauksin ilmastokriisin kannalta parempi vaihtoehto kuin raakaöljypohjaiset polttoaineet. Yleisesti kuitenkin tiedetään, ettei öljyn vähentyessä maailman kasvukelpoinen maaperä mitenkään riittäisi autoliikenteen polttoaineiden tarpeisiin, jos henkilöautojen kasvun annetaan jatkua entiseen tapaan. Yksin ruoantuotantotarpeet asettavat rajoituksia maankäytölle. Pitkällä aikavälillä tarvitaan muutoksia liikennemäärissä.

Ollilan työryhmän toimikausi on 3.2.2012–31.12.2013. Ulkopuolisia lobbareita tuskin tarvitaan: Kettu on jo kanalassa.

_______________

Ministeri vaikenee

Fifi olisi halunnut kysyä ministeri Merja Kyllöseltä, eikö hän näe ongelmaa Ollilan sidoksissa auto-, polttoaine- ja viestintäteknologian suuryrityksiin tai yli kymmenen vuoden kokemukseen maailman merkittävimpiin kuuluvassa lobbausorganisaatiossa ottaen huomioon, että puheenjohtajalla on aina erityistä vaikutusvaltaa. Olisimme myös kysyneet, millaisen prosessin tuloksena Ollilaa ehdotettiin, miten päätös hänestä tehtiin ja ketkä päätöksentekoon osallistuivat.

Keskiviikkona 15. helmikuuta ministerin erityisavustaja Jyri Kuusela ilmoitti puhelimitse, että kysymykset eivät liity asiaan eikä niihin vastata. Jatkokysymykseen, eikö tärkeän työryhmän puheenjohtajan valinta ole perustellusti kansalaisia kiinnostava kysymys, Kuusela totesi ykskantaan: ”Ei.”

Liikenne- ja viestintäministeriön kieltäytyminen kommentoimisesta herättää kysymyksen, onko liikenne- ja viestintäministeriön toimintakulttuuri muuttunut päätöksenteon läpinäkyvyyttä heikentävään suuntaan. Lisäksi ihmetyttää, onko ministeriön virkamiehien tehtävänä ratkaista, mitkä ovat soveliaita asioita toimittajien kysyttäväksi.

Tiemaksuilla voidaan ohjata ajosuoritteiden määrää sekä valintoja ajoneuvotyyppien välillä. Ohjauksella on vaikutuksia yhdyskuntasuunnitteluun ja viime kädessä kaavoitukseen. Olisimme halunneet tiedustella ministeriltä, näkeekö hän ongelmaa ministerikautensa tärkeimpänä kokonaisuutta käsittelevän työryhmän puheenjohtajan sidoksissa yksipuolisesti liikennettä lisäävään teollisuuteen.