DIABETESTA sairastavat ovat jo 1980-luvun lopulta lähtien pistäneet itseensä geenimuunneltua insuliinia. Yhtään geenimuunnellun ruoan aiheuttamaa allergiatapausta ei ole koskaan raportoitu, vaikka GMO-ruokaa on syöty 1990-luvulta lähtien.
Geenimuuntelu on ollut vuosikymmeniä kiistanalainen aihe, jossa tiede ja tutkimus ovat jääneet altavastaajiksi, kun pelot ja urbaanit legendat ovat ohjanneet keskustelua.
Geenimuunnellussa organismissa jokin haluttua ominaisuutta koodaava geneettinen koodi eli geeni on siirretty lajista toiseen. Vaikka kuuluisin jalostettu kasvi, A-vitamiinipitoinen ”kultainen riisi”, kehitettiin nimenomaan ravitsemuksellisesti paremmaksi kuin tavanomainen riisi, pyritään geenimuuntelulla yleensä enemmänkin parantamaan kasvin viljelyominaisuuksia kuin ravintoarvoja. Geenimuuntelun tarkoitus on auttaa ensisijaisesti viljelijää ja ympäristöä eikä niinkään kuluttajaa.
GMO – tunteella vai tiedolla?
Geenimuunneltu ruoka herättää paljon turhaa epäluuloa.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
