Siirtyykö veganismi ”puritanismista” kohti eläinkysymyksien politisoimista. Teksti Suvi Auvinen Kuva Ninni Kairisalo Facebook-ilmoituksessa kämppistä etsii täysvegaanien kommuuni. Meikkipussin sisältö tarkistetaan, työpaikan täytyy olla vegaaninen, eikä vegaani voi luonnollisestikaan pitää lemmikkejä. Juttu leviää nopeasti somessa ja jakaa mielipiteitä siitä, voiko ilmoitus olla tosissaan tehty. Kulttuurissamme elää vahvana sekopäisen kilarivegaanin hahmo, joka vahtii muiden syömisiä, jeesustelee elämäntapansa moraalisesta ylivertaisuudesta ja syyllistää jokaista vastaantulijaa merkityksettömistä pikkuseikoista. Osa ihmisistä ei kutsu itseään vegaaniksi vaikka käytännössä ovat sitä, sillä he eivät tahdo tulla mielletyksi puritanistilahkolaisten kavereiksi. Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa. Vegaanihaasteen kasvattaessa suosiotaan naistenlehdet ovat alkaneet kirjoitella veganismista trendinä. Suomen seuraavaksi vientituote-innovaatioksi povataan vegaanista nyhtökauraa.

