Kulttuuriseinä on Voiman verkkolehden tarjoama vapaa kulttuurikritiikkien julkaisupaikka. Sivulla julkaistaan pääasiassa muuta kuin Voiman toimituksellista materiaalia. Seinällä voi julkaista myös omia, aiemmin muualla julkaistuja kirjoituksia. Kulttuuriseinän päätavoitteena on saada huomiota teoksille, jotka muuten saattaisivat jäädä mediakatveeseen.

Voit julkaista Kulttuuriseinällä oman arviosi itseäsi elähdyttäneestä elokuvasta, teatteriesityksestä, konsertista, äänitallenteesta, kirjasta tai muusta kulttuuriteoksesta klikkaamalla tästä.

Opettajan kesäloma

Opettajan kesäloma

Opettajan kesäloma

Teatteri Rajarikko - ohjaus ja käsikirjoitus Janne Hyytiäinen

Pohjois-Karjalan opisto, Niittylahdentie 297

☆☆☆



toukokuun ajan Niittylahdessa - ennen kesälomia Joensuun liepeillä näyttelijätyölinjan vimmainen lopputyö katseltavissa.


Vappuaattona luulisi katselijalla olevan muutakin tekemistä kuin olla teatterissa – saati nuorilla, energisillä näyttelijöillä!

Vaikka viinoissa pyöriä kaduilla ja kapakoissa esim..

Näin pääsi kuitenkin käymään. Kolmisenkymmentä katselijaa istahti pariksi tunniksi menoon ja meininkiin kun viitisentoista Niittylahden näyttelijätyölinjan opiskelijaa veteli lopputyönä ohjaaja Janne Hyytiäisen kirjoittamaa Opettajan kesäloma-näytelmää. Nyt teatteriryhmä näyttelee Rajarikko-nimikkeellä, aikaisemmin opiston opiskelijat tunnistettiin vahvana Väkivahva-ryhmänä.

Hyytiäinen on kaitsenut laumaansa lukuvuoden ajan ja räätälöinyt roolit kunkin opiskelijan persoonaan mukaan.

 

Hyvin jytinän saivat näyttelijät lavalle, varsinaisen vappufiilingin: pari kimulia veteli viinaa kuin kuunaan alanmiehet, joita Tohmajärven bodari lähti Hesasta etsimään, ja lopulta toikin yhden malliyksilön ristiinnaulittavaksi, huom! oikeasti tapettavaksi – pääsiäisnäytelmästä kun piti olla kysymys.

Latautunut ja täynnä ruutia oli Jasu Parviainen murrebodarina, jonka fyysinen voima ei kuitenkaan riittänyt estämään joutumasta naisen pom(p)ottelupalloksi, sen verran lujaluontoinen oli tämä oma naisepeli, Meeri Toivonen. Semmoisia ovelia ne naiset tuppaavat olemaan, Justiinasta alkaen.

 

Harmonin polkijalla oli otetta niin soittopeliinsä kuin yhteisöönsä ja –  katselijoihin tietysti myös: Nea Lustila oli vimmattu hurja. Teologi risteyksessä, Mari Hirvi, tunki väkisin yleisön sisuksiin yhtä intensiivisellä otteella kuin Tohmiksen ärräviasta parantunut Jasu.

Hotellissa yöpyvä toisilleen vieras pari teki vaikutuksen: Tiia Lyijynen ylväänä yksinäisenä etäänä, kovanaamamorsiamena, Tomi Laurikainen Honky-Tonky-Billy-Boyna oli roolinimensä väärti eli koominen seko, joka tosissaan puhui pask … leojokelamainen ilmestys.

 

Juonena oli siis yritys tehdä näytelmä seurakunnan näytelmäpiirissä pääsiäiseen tapaan; puliukoista sai oivan opetuslapsijoukon, eikä aaseistakaan olisi ollut pulaa, vaan niinhän siinä kävi että valmistui kaikkea muuta kuin pääsiäisnäytelmä: spektaakkeli eri persoonista. Sekin Laulava laulamaton Lapiomies, joka yhdestä ryypystä veti voltit taikka Bättre folkkaajan tulkkaaja taikka odottava äiskä ja …. 

Se opettaja jäi vähän epäselväksi, humalassa kun oli, pulina pulien pulinassa, jotta tuoko muka ope. 

Hyvä te! Näyttelijäura on polkaistu käyntiin ryminällä. Kuuluvan äänen pehmentämisessä on monella työnsarkaa edessä.

kesä

pst

jos nimet ja roolit yllä olevassa vähän sakkaavat, en ota vastuuta, koska brosyyristä niitä jälkeenpäin kaivelin ja koska yhden kerran katsomisella ei tästä näytelmästä Ierikkäkään, tohmajärveläisittäin lausuttuna, selvää ota.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *