sannamarin-2

Demokratian pokerinaama

Kansanedustaja Sanna Marin on demareiden uusi toivo.

Kuvat Velda Parkkinen

Tampereen kuuma peruna viime talvena oli raitiotie. Kaupunginvaltuuston kokouksesta tuli jopa Helsingin valtuuston unohtumattoman kasvisruokadebatin veroinen sosiaalisen median hitti.

Yksi tamperelaisvaltuutettu huolestui siitä, tekevätkö ihmiset itsemurhia hyppäämällä ratikan alle, ja toinen kyseli, näkyykö Kalevan ABC-huoltamo raitiotien jälkeen kartoissa. Erään mielestä ratikka on mahdoton väline, koska talvella se jumittuu ylämäessä lumihankeen ja ihmiset vaarantavat henkensä rämpiessään jalkakäytävälle turvaan. Omituisimmassa puheenvuorossa kerrottiin Wall Streetin härkäpatsaasta, jonka ”palleja koskettelemalla” voi ansaita onnettarelta miljardeja.

Valtuuston puheenjohtajaksi nuori, 31-vuotias Sanna Marin (Sd.) näyttäytyi tässä kontekstissa jämäkkänä johtajana – raitiovaunua vastustaneet poliitikot tulivat tehneeksi Marinille palveluksen. Marinin uskomaton pokerinaama teki tästä some-tähden.

Toukokuussa 2017 laki hallintarekisteristä on mennyt eduskunnassa läpi.

Voiman haastatteluun kiirehtii pettynyt kansanedustaja.

”Uskomatonta! Rikkaat ja valtaapitävät voivat piilottaa omistuksiaan kenenkään estämättä”, Marin puuskahtaa.

Mennään kohta tulonjaon epäoikeudenmukaisuuksiin. Mutta puhutaan ensin valtuustosta. Marin valittiin Tampereen kaupunginvaltuutetuksi vuonna 2009. Tänä vuonna hän uusi valtuustopaikkansa 5 783 äänellä Tampereen ykkösenä.

Kesäkuussa Tampereen uusi valtuusto järjestäytyy ja valitsee puheenjohtajan. Marin ei enää aio asettua ehdolle.

Onko valtuuston puheenjohtaminen ollut sellaista kuin odotit?

”Olin edellisen kauden varavaltuutettuna ja kaupunginhallituksen varajäsenenä. Myös koulutustaustani takia kunnallinen hallinto ja päätöksenteko olivat entuudestaan tuttuja”, Marin muistelee.

”Mutta ensimmäisenä puheenjohtajavuonna tehtävät veivät hirveästi aikaa. Koko ajan oli kokouksia, tapaamisia, emännöintiä, iltakouluja ja asukasiltoja.”

Miten saat pidettyä valtuutetut kurissa?

”Minua kunnioitetaan puheenjohtajana. Pitkässä kokouk­sessa käyn illalla kahvilla ja varapuheenjohtaja ottaa nuijan. Yleensä jonkin ajan päästä minua pyydetään takaisin: ’Sanna, voitko tulla, kun salissa on niin kauhea härdelli päällä’”, kertoo Marin ilmeisen iloisena, mutta vakavoituu saman tien.

”Puheenjohtajan tehtävä ei ole olla tähti, vaan valtuusto on valtuutettujen ja demokraattisen päätöksenteon areena.”

Jos äänestäminen ei houkuttele tai jos kansa äänestää väärin, puhutaan demokratian tai puolueiden kriisistä. Onko sellaista?

”En ole varma. On muitakin tapoja vaikuttaa demokraattisesti kuin puoluepolitiikka. On edustuksellisen demokratian väyliä ja suoraa vaikuttamista, kuten kansalaisaloitteet, mielenilmaukset ja muu kansalaisvaikuttaminen. Kansalaisaloite tosin toimii edustuksellisen demokratian rakenteiden puitteissa, mutta antaa agendan asettamisen ihmisille itselleen”, Marin luennoi innostuen aiheesta.

”Toivoisin, että olisi enemmän tilaa ja välineitä muuhunkin kuin edustukselliseen demokratiaan. Ainakin kunnallisella tasolla suoralle vaikuttamiselle ja osallistumiselle on tarvetta.”

Ohittaisiko suora malli puolueet ja virkamiehet?

”Ei pääsääntöisesti. Kunnat koordinoisivat toimintaa. Esimerkiksi ’Kontulan äidit’ voisivat hakea taloudellista tukea vaikka jonkin tapahtuman järjestämiseen tai alueensa kehittämiseen. Ja kunnissa on jo erilaisia malleja.”

Marin herkeää haaveelliseksi: ”Jos ihmiset kokevat, että he voivat osallistua, he haluavat osallistua myös edustukselliseen demokratiaan ja äänestää vaaleissa. Nyt äänestysprosentti ei ole kauhean korkea.”

Tämän kevään kuntavaaleissa alle 60 prosenttia ääni­oikeutetuista äänesti. Se on kaukana vuosien 1976 ja 1980 yli 78 prosentin lukemista.

Entä suora vaikuttaminen kansalaistottelemattomuuden keinoin? Nykyinen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on sanonut vastustavansa sitä.

”Se on hirveän konservatiivinen näkemys. Historiasta nähdään, ettei laista voi aina lukea, mikä on oikein tai väärin.”

Marin miettii esimerkkiä vääränlaisesta laista.

”Suomen lainsäädännössä on monia ongelmia ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Esimerkkinä tästä on lisääntymiskyvyttömyyttä vaativa translaki. Myös itänaapurista löytyy esimerkkejä irvokkaasta lainsäädännöstä kuten homopropagandalaki.”

Marin on kertonut julkisesti haastatteluissa olevansa sateenkaariperheen lapsi, eli hänellä on ollut vanhempina äiti ja hänen naisystävänsä.”

Venäjän homopropagandalain vastustamiseen Marin on perehtynyt aktivistinakin.

Hän oli vuonna 2012 korkeakouluharjoittelijana Suomen Amnestyssä. Se on profiloitunut myös seksuaali­vähemmistöjen oikeuksia puolustavana ihmisoikeusjärjestönä, ja Marin osallistui siellä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja ihmiskauppaa vastustavan Joku raja -kampanjan organisointiin.

sannamarin2
”Joskus on näyttänyt siltä, että halutaan vain valtaa vallan vuoksi, mutta arvoista ei voi aina livetä.”

Marinilla ei ole puoluepoliittista perhetaustaa. Hän liittyi demarinuoriin vuonna 2006. ”Tein valinnan vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n välillä. Vihreät karsiutuivat ensimmäisenä talouspoliittisten linjaustensa takia, jotka olivat mitä sattuu. Sosialidemokraateilla ja vasemmistoliitolla on hyvin samankaltainen arvopohja, mutta SDP:llä on syvään rakennettu ajattelu siitä, miten ajetaan omia tavoitteita käytännön uudistuksiksi ja yhteistyössä muiden puolueiden kanssa. Arvostin pragmaattisuuden kirkasotsaisuuden edelle. ”

Marinin mukaan SDP:n uudistusten myötä on rakennettu hyvinvointivaltio. ”Mulla ei olisi ollut vähävaraisen taustani vuoksi mitään mahdollisuuksia ilman sitä.”

Hehkutuksen jälkeen Marin kritisoi omiaan.

”Meillä ei pohdita tarpeeksi, miksi tätä tehdään. Joskus on näyttänyt siltä, että halutaan vain valtaa vallan vuoksi, mutta arvoista ei voi aina livetä.”

Milloin näin on käynyt?

Paavo Lipposen ajoista lähtien ja sen jälkeen. Emme me ole aina tehneet sellaista politiikkaa, josta näkisi hyvinvointivaltion punaisen langan. Tämä on yksi syy perussuomalaisten nousulle. Näytti, että vanhat puolueet puolustavat järjestelmää eivätkä ihmistä.”

Puolustavatko perussuomalaiset ihmistä?

”Se on populistinen liike. Eivät he ole pystyneet vastaamaan antamiinsa lupauksiin ja ovat hallitusvastuussa olleet kaikkea muuta kuin pienen ihmisen asialla.”

Jos Marin johtaisi tätä maata, hän uudistaisi sosiaaliturvajärjestelmän, mutta ei sillä tavalla kuin tämä hallitus sen tekee. ”Työttömien asemaa ei saisi vaikeuttaa”, hän painottaa.

Perustulo on Marinin mielestä ajatuksena kaunis: ”Ihmiset voisivat suunnitella tulevaisuuttaan ja tehdä esimerkiksi pirstaleisia töitä luottaen, että raha tulee. Mutta jos perustulo olisi matala, tarvittaisiin sen lisäksi muuta sosiaaliturvaa, eikä kyseessä olisi enää perustulo. Jos se taas olisi korkea, en ole ollenkaan varma, löytyisikö ihmisiltä veronmaksuhalukkuutta kalliin perustulon rahoittamiseksi.”

Toisaalta ja toisaalta. Hyvin poliitikkomaista.

”Verotusta pitää uudistaa. Nyt se on valtavan repaleinen järjestelmä. Pitää myös miettiä, miten verotetaan finanssimarkkinoita ja yrityksiä, jotta hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata työelämän muuttuessa. Ja nämähän eivät ole vain kansallisia kysymyksiä.”

Haluatko presidentiksi?

”Voi herraisä!”, Marin parahtaa ja väittää nykyisessä politikoimisessaan olevan tarpeeksi vastuuta, vaikka jatkaakin: ”Varmasti pyrin vastuullisiin tehtäviin. Mutta presidentti-instituutio on aikansa elänyt.”

Marin ei tunnusta ihailevansa ketään poliitikkoa, eikä harrasta poliitikkojen elämäkertojen lukemista, mutta suostuu kuitenkin pohtimaan tätä.

”Ehkä ihailen joitain naispoliitikkoja, jotka ovat edistäneet ihmisoikeusasioita, kuten Tarja Halosta. Myös Eva Biaudet voisi olla sellainen. Vaikka en voisi kuvitella äänestäväni RKP:tä.”

Edetään Kovemmille kierroksille, koko maapallon ongelmiin.

”Ilmastokysymys ja luonnonvarojen riittävyys ovat tärkeitä”, sanoo Marin. ”Yhteiskuntien on toimeenpantava Pariisin ilmastosopimus, ja fossiilisista polttoaineista pitää siirtyä pois kohtuullisen nopeallakin aikataululla.”

Vuonna 2015 Pariisissa laadittiin lähes koko maailmaa sitouttava sopimus, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen celsius­asteeseen.

Marin kannattaa uusiutuvien energialähteiden käyttämistä.

”Ja se vaatii investointeja, ja ne taas vaativat rahaa. Turve ei ole uusiutuva, ei vaikka Kepu niin väittääkin. Ovathan öljy ja timantitkin uusiutuvia, jos tarpeeksi kauan odotetaan.”

Moni ilmaston lämpenemisestä huolestunut tarjoaa vaihtoehdoksi ydinvoimaa.

”Ydinvoimainvestoinnit ovat järjettömän kalliita, ja uusiutuvat polkevat energian hintaa alaspäin. Myös eettiset näkökohdat ovat ydinvoimaa vastaan. Mikä oikeus meillä on jättää tuleville sukupolville perinnöksi ydinjätteitä?” pohtii Marin.

Pystyykö ilmastonmuutokseen vaikuttamaan valtioiden välisillä sopimuksilla, jos päästöjen suursyylliset, monikansalliset yritykset, ovat paljon suurempia kuin monet valtiot?

”Pystyy. Jos me vain haluamme. Politiikalla voidaan tehdä ihan mitä vain. Vaikka sulkea veroparatiisit, jos tahtoa on.”, vastaa Marin napakasti ja luisuu päivänpolitiikkaan.

”Siksi äänestimme hallintarekisterilakia vastaan. Ettei ainakaan helpotettaisi talousrikollisuutta ja veronkiertoa. Kyllähän heillä, joilla on paljon omaisuutta, on paljon valtaa. Siksi on tärkeää, että omistukset ja sidonnaisuudet ovat julkisia.”

Marin viittaa brittiläisen Oxfam-järjestön raporttiin, joka varoittaa vaurauden epätasaisesta jakautumisesta: ”Musta on aivan järkyttävää, että vain kahdeksan maailman rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin maailman köyhempi puolisko.”

Sanna Marin

s. 1985 Helsingissä

Koulutukseltaan hallintotieteiden kandidaatti ja pian maisteri. Hän on opiskellut Tampereen yliopistossa kunta- ja aluejohtamista, sivuaineina hallinto- ja oikeustieteitä.

Kansanedustaja vuodesta 2015, valittu Pirkanmaan vaalipiiristä. Sosialidemokraattisen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen ja puheenjohtaja 2013-2017. (Hän oli varajäsen 2009-2012.)

Harrastaa ulkoilua ja elokuvissa käymistä. Katsoo mieluiten toimintaelokuvia.

Kommentoi Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja: