turkcell

Yritysväki vaikenee Turkin puhdistuksista

Yrityksiltä edellytetään harvoin yhteiskunnallista vastuunkantoa.

Kuva Annika Pitkänen

Elokuussa Helsingin Sanomat syytti (pääkirjoitus 1.8.) ”yliopistoväkeä” virheellisesti­ siitä, että se vaikeni Turkin vallankaappausyritystä seuranneista puhdistuksista. Samaan aikaan Helsingin Sanomat kuitenkin jätti peräämättä samaa vastuunkantoa suomalaisilta ja Suomessa toimivilta yrityksiltä.

Yrityksiltä vaaditaan muutenkin vain harvakseltaan kannanottoja liittyen ongelmiin niissä maissa, joissa ne toimivat. Tämä siitä riippumatta, että yritykset käytännössä osallistuvat epädemokraattisten hallitusten ja diktatuurienkin tukemiseen joko suoraan tai vähintään epäsuorasti verojen kautta.

Helsingin Sanomat, tai suomalainen media muutenkaan, ei vaatinut esimerkiksi Soneralta kommentteja Turkin tapahtumista. TeliaSonera Finland Oyj omistaa noin 38 prosenttia Turkin suurimmasta mobiilioperaattorista Turkcellistä.

Samalla kun Turkin hallitus suoritti puhdistuksia yliopistoissa, kouluissa, armeijassa ja tuomioistuimissa, Turkcell mainosti netissä (ks. kuvakaappaus) ainakin brittiläisen The Guardianin lukijoille: ”Tänään Turkki on demokratiassaan voimakkaampi.” 

Samalla kun Turkin hallitus suoritti puhdistuksia yliopistoissa, kouluissa, armeijassa ja tuomioistuimissa, Turkcell mainosti netissä ainakin brittiläisen The Guardianin lukijoille: ”Tänään Turkki on demokratiassaan voimakkaampi.”
Samalla kun Turkin hallitus suoritti puhdistuksia yliopistoissa, kouluissa, armeijassa ja tuomioistuimissa, Turkcell mainosti netissä ainakin brittiläisen The Guardianin lukijoille: ”Tänään Turkki on demokratiassaan voimakkaampi.”

Olisi väärin pitää heinäkuisen vallankaappausyrityksen jälkeisiä tapahtumia yllättävinä ja odottamattomina. Helsingin yliopiston tutkija Halil Gürhanlı ei määrittelisi Turkkia alkuunkaan demokratiaksi.

”Puhuessamme Turkista emme puhu demokraattisesta valtiosta, ja se näkyi muun muassa hallituksen vallankaappausyrityksen jälkeisissä reaktioissa. Heinäkuun 15. päivän tapahtumat olivat vain viimeisin episodi tapahtumien jatkumossa.”

Vuonna 2014 presidentti Recep Tayyip Erdoğan linjasi, että hän vastustaa alati enemmän internettiä. Tuolloin Erdoğan määräsi yhteyden Twitteriin suljettavaksi, kun hallitukselle kriittiset mielenosoittajat käyttivät sitä julkisena viestintäkanavana.

Tämän vuoden maaliskuussa Turkcell puolestaan vaati istanbulilaista tuomioistuinta määräämään Twitteriä poistamaan tuhansia twiittejä, joita yhtiö piti ongelmallisina. Tuomioistuin määräsikin viestit poistettavaksi, mutta Twitter ei ole vaatimukseen vastannut.

Vuonna 2012 Turkcell yhdistettiin hallitusta kritisoi­vien tahojen laajaan salakuunteluun.

Ei Sonera tietenkään ole ainoa Suomen lippua Turkissa liehuttava yhtiö – suomalaisväriä piisaa maassa vaikka kuinka, kuten globalisaation luonteeseen kuuluu. Esimerkiksi Nokia ilmoittaa maan tärkeäksi markkina-alueeksi ja kertoo olevansa yksi johtavista verkkotoimittajista Turkissa.

Nokia on tunnetusti globaali peluri verkkobisneksessä, eikä ala ole tyystin vailla ongelmia. Muistissa on esimerkiksi se, kun vuonna 2010 paljastui, että NSN (tuolloin Nokia Siemens Networks, nykyään Nokia Solutions & Networks) oli myynyt mobiiliverkon toteutuksen Iraniin ja myynyt sinne samalla Monitorin Center -valvontajärjestelmän. Verkkovalvontaa käytettiin verrattoman tehokkaasti apuna maan sisäisen opposition kurittamisessa.

Sittemmin – kohun noustua – tuon nimenomaisen valvontajärjestelmän myynti eriytettiin omaan yritykseen. Kuitenkin Nokian myymiin verkkoihin sisältyy yhä valvontaominaisuuksia, joita myös EU-parlamentti edellyttää.

”Nokialla on hyvät suhteet keskeisten operaattorien ja viranomaisten kanssa”, Reija Sihlman Nokian viestinnästä kertoo. ”Nokia tekee aktiivista työtä varmistaakseen, että yhtiön laillisesti ja hyvässä uskossa toimittamaa teknologiaa käytetään asianmukaisesti ja lakeja kunnioittaen.”

Toiminnassaan yhtiö ilmoittaa pyrkivänsä tunnistamaan mahdollisia riskejä ihmisoikeuksien toteutumiselle ja ehkäisemään myymiensä tuotteiden väärinkäyttöä. Nokia ei pyynnöstä huolimatta kommentoinut sitä, tuomitseeko yhtiö Turkin viimeaikaiset puhdistukset.

”Ei taloutta ja politiikkaa pysty erottamaan toisistaan”, Halil Gürhanlı toteaa. ”Valta­puolue AKP:n menestyksen takana on se, että puolue on onnistunut rakentamaan talou­dellisen valtaliiton, joka tukee hallitusta. Monet yrityksistä, jotka haluavat pärjätä maassa, hakeutuvat esimerkiksi media-alalle, jossa hallitusta voi tukea luontevasti.”

Myöskään Sonera tai omistajansa Telia ei ole jättäytynyt sivuun Turkin hallituksen tukemisesta.

”Turkcell on tehnyt vuosia läheistä yhteistyötä maan hallituksen kanssa. Turkissa ne yhtiöt, jotka tukevat hallitusta, menestyvät häkellyttävän hyvin. Poliittisesti liittoutumattomat yhtiöt puolestaan ovat joutuneet järjestelmällisen häirinnän kohteeksi”, Gürhanlı kertoo.

Telian toimitusjohtaja Johan Dennelind kuvaili keväällä yhtiökokouksessa ­Telian omistajille – joista Ruotsin valtio on suurin – Turkcelliä yhtiönsä ”helmeksi”.

”Globaaleilla markkinoilla yhtiöt tietysti väistämättä joutuvat ongelmallisille alueille. Sitä ei voi välttää”, Gürhanlı huomauttaa. ”Turkissa valtio vaikuttaa kaikkiin toimijoihin markkinoilla, eikä maassa ole vapaata markkinataloutta. Turkin mobiilimarkkinat ovat kuitenkin massiiviset ja erittäin tuottoisat.”

Pohjoismaisen yhtiön yritysvastuulausekkeet ovat hienoja, ja yhtiö on sitoutunut liiketoiminnassaan ”korkeimpiin eettisiin normeihin”. Tätä konsernipolitiikkaa ilmoitetaan sovellettavan myös tytär­yhtiöissä sekä yhteisyrityksissä.

Soneran suomalaiset edustajat eivät kuitenkaan halunneet kommentoida Turkcelliin liittyviä kysymyksiä. Soneran viestintä ohjasi esittämään kysymykset Ruotsiin Telian viestintään. Telian press officer­ Johanna Hansson totesi keskusteltuaan kollegoidensa kanssa, että kaikki Turkkiin liittyvät kysymykset tulisi ohjata Turkcellille.

Voima tiedusteli puhelimitse, kuinka Telia kykenee yhdistämään omat eettiset ohjeensa ja toimimisen maissa, joissa demokratia tai markkina­talous eivät toimi. Yhtiö kieltäytyi kommentoimasta kysymystä. Selvittämättä jäi myös se, kuinka Telian liiketoiminnan eettiset normit ja konsernipolitiikka näkyvät käytännössä Telian omista­mien yhtiöiden toiminnassa.

Vastaamatta jäi myös se, tuomitseeko Telia Turkin puhdistukset.

”Turkissa yhteiskunnan polarisaatio on niin syvä, että yksikään yritys ei voi olla neutraali. Vuonna 2001 perustettu Oikeus ja kehitys -puolue AKP on ajanut kehitystä jo 15 vuoden ajan, eikä se ymmärrä moniäänisyyttä”, Helsingin yliopiston tutkija Gürhanlı muistuttaa. ”Jokainen toimija nähdään joko hallituksen puolella olevana tai sitä vastustavana. Usein maan hallituksen tukemisen takana ovat varmasti hyvin pragmaattiset motiivit.”

Vaikka yritysten toiminnan taustalla ei olisikaan epäilyttäviä motiiveja, on niiden toiminnalla suurta yhteiskunnallista vaikutusta. Myös media voisi muistaa tämän ja pyytää aika ajoin yrityksiltä kommentteja muistakin kuin tulostiedoista ja uusista innovaatioista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *