Tarunhohtoisia taviksia

Taivaalliset olennot

Aura Hakuri

Huuto Galleria

Aura Hakuri hallitsee vesivärin sattumat ja satumaat. Hakurin näyttely Taivaalliset olennot on parhaillaan esillä Huuto galleriassa, joka on toiminut jo puoli vuotta entisissä Kampin Metropolian tiloissa.

Hakuri on Helsingissä työskentelevä maalari ja performanssitaiteilija. Hänen maalauksissaan vesiväri- ja tussimassat levittävät paperille inhimillisiä taruolentoja tai tarunhohtoisia taviksia. Vesiväri ja tussi pääsevät oikeuksiinsa kuvatessaan olentoja, jotka liukuvat tämän maailman rajoitteiden ulkopuolelle.

Ihmisellä on kautta aikain ollut tarve kuvata näkymättömiä olentoja; viestinviejiä tämän ja jonkin muun maailman välissä. Aarnikotkat vartioivat Bysantin hautoja. Samasta kulttuurista peräisin oleva merenneito on tänä päivänä myös ammatti. Hakurin maalauksissa nykyajan taivaalliset olennot ovat hauraita ja epätäydellisiä. Niiden välillä kulkevat verisuonet tuovat mieleen Frida Kahlonhurjan ruumiillisuuden ja saavat kysymään: Onko satumaassakaan kaikki aina hyvin?

Paperitöissä seikkailevien hahmojen otuksenvarpaat piirtyvät terävinä, mutta kasvojen kohdalla maali levittää usein pilven. Onko taivaallinen olento kasvottomuudessaan persoonaton? Haluaako se suojautua vai etsiikö se vielä muotoaan? Olennot näyttävät ilmestyneen paperille välistä paisuneina kehoina, välistä selkeän vihreän auran ympäröimänä. Tulee mieleeni yläasteen liikunnanopettajan sanat tyttöjen uimatunnilta: ”Nuoren naisen on tärkeää olla vedessä koska vain silloin hän voi tuntea kehonsa rajat kokonaisuudessaan samaan aikaan.”

Suuria töitä, kuten Odaliskija Elefanttinainen, joissa kohtaan olennot oman kehoni kokoisina, jään kaipaamaan lisää. Hakurin Odaliski poikkeaa Ingresin 1800-luvun alun esikuvastaan pelkistämällä rakastajan vartalon läpikuultaviksi värimassoiksi ja peittämällä tämän kasvot. Maalauksessa Kahdesti kauniimpi on kaksi paria rintoja allekkain eikä muuta. Pelkistääkö taivaallisen naiskehon ihailu kohteensa?

Aura Hakuri käyttää välineitään monipuolisesti. Hänen sekatekniikkansa on kokeilua ja leikkiä. Katsoja pääsee seuraamaan, kun märkä maali etsii tietään imeytyä paperiin ja piirtää päähän kasvuston. Kuinka tumma pilvi pään ympärillä syvenee kerros kerrokselta. Ja miten pieniksi siveltimen haaraumiksi verisuonisto lopulta etsiytyy.

Sara Rantanen

Aura Hakuri, Taivaalliset olennot 19.5 saakka galleria Huudossa

Eerikinkatu 36 / Kalevankatu 43, ti-su 12-17

Kuva: Aura Hakurin teos Taivaalliset Olennot.

Kommentoi Facebookissa
voima
  • 15.5.2019