Poliisiammattikorkeakoulun avaus: Anarkistit ja demokratia

Poliisin mukaan Perussuomalaisten kannatuksen lasku on demokratian kriisi? Siis että mitä? Poliisiammattikorkeakoulu on ottanut tavakseen julkaista yhteiskunnallisia avauksia. Näin tällä kertaa. ”Anarkistien pyrkimykset vaientaa kansallismielisten mielenosoitus itsenäisyyspäivänä väkivallan keinoin ja maahanmuuttokriittisen perussuomalaisen puolueen kannatuksen lasku kertovat demokratian kriisistä.” Tämä lause yksistään herättää verrattoman monta ajatusta. Listaan niitä tähän alle. Kuten toimittaja Emilia Kukkala huomautti ylikomisario Jukka […]

Lue lisää… from Poliisiammattikorkeakoulun avaus: Anarkistit ja demokratia

Häiriköt-päämaja, pian jo totta

Kulttuurihäirintä kertoo meille yhtä jos toistakin yhteiskunnastamme. Nyt myös avokätisen apurahan avulla, kiitos Koneen Säätiölle. Kulttuurihäirintä, tuo taiteen ja aktivismin rajapinnassa tapahtuva ja määritelmiä pakoileva ilmiö on perin juurin ajanmukainen hommeli. Sitä löytyy niin Kiasmasta kuin julkisesta tilastakin, sosiaalista mediasta sekä myös Voimasta, jonka sivuja vastamainokset ovat koristaneet ensinumerosta alkaen. Harva ilmiö kuvaa ja auttaa […]

Lue lisää… from Häiriköt-päämaja, pian jo totta

Taiteen muukalaiset

Graffititaiteilijat ovat taidemaailman outsidereita, eikä alan rakenteista ole oikein löytynyt heille omaa paikkaa. Kunnes nyt, ehkä. Kaikilla uusilla taidemuodoilla on aina ollut omat vaikeutensa löytää paikkansa alan kentällä. Yksi kipupiste, missä tämä näkyy, ovat apurahahakemukset. Apparin hakijan täytyy ruksittaa hakemukseen sen, mihin kaatoluokkaan hänen tuotantonsa kuuluu, ja sopivan vaihtoehdon puuttuessa piirtää ruksi ”muu”-ruutu. ”Muu” ei ole ongelmaton paikka, ja vuonna 1987 joukko taiteilijoita perusti Taiteilijayhdistys Muun, koska he olivat juuri näitä muita. Ulkopuolisia. Joukossa oli muun muassa video-, performanssi-, valo- ja äänitaiteilijoita. Sittemmin maailma on muuttunut, ja apurahahakemuksiin on ilmestynyt omat ruudut myös monille muulaisille. Tämä ei kuitenkaan ole vähentänyt

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Taiteen muukalaiset

Rauhan uskonto ja sananvapaus

Uskonnoista puhuttaessa kaikki ei ole ihan sitä, mitä voisi äkkiseltään kuvitella ja sosiaalisen median vapaus on näennäistä. Kaikkihan me tiedämme, että Raamattu opettaa rauhaa ja Koraani sotaa, eiköstä vaan?  Tämähän erottaa ylitsepääsemättömästi ”meidät” ”niistä” ja kulttuurien yhteiselo on suorastaan mahdotonta. Mutta eihän se niin oikeasti mene ja ennakkoasenteet ohjaavat ajatuksiamme enemmän kuin faktat, olemme kuitenkin vain […]

Lue lisää… from Rauhan uskonto ja sananvapaus

Kosmista kauhua ja genre-teatteria

Sanoinkuvaamaton kauhu sopii hyvin teatteriin – se näet voi olla myös silmin näkemätöntä. Cthulhun kutsu on järjestyksessä toinen Aarne Lindenin ohjaama teatterisovitus H. P. Lovecraftin teoksesta. H. P. Lovecraft (1890–1937) oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka mullisti kauhukirjallisuusgenreä. Hänen kirjoittama Cthulhu-mytologia on sittemmin ujuttanut lonkeronsa kirjallisuudesta elokuviin ja peleihin, sarjakuvista kuvataiteeseen ja musiikkiin. Vaikka Lovecraft ei suinkaan keksinyt kauhukirjallisuutta, voi häntä hyvinkin pitää Edgar Allan Poeen rinnastettavana uranuurtajana, joka on vaikuttanut laajasti perässään seuranneiden tuotantoon. Cthulhu-mytologia rakentuu lyhyistä novelleista ja tarinansirpaleista, joissa Suuret Muinaiset vaikuttavat ihmisten eloon. Muinoin tähdistä saapuneet, jumalten kaltaiset olennot uinuvat iäistä untaan maan povessa ja odottavat tähtien asettuvan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kosmista kauhua ja genre-teatteria

Ympäristöaktivistit jäivät terrorismin jalkoihin

Tuskin kukaan yllättyi, kun Ranskan hallitus rajoitti YK:n ilmastokokouksen alla mielenosoittajien oikeuksia terrorismin varjolla. Maailman johtajat ovat kohdanneet toisensa entuudestaan jo 20 kertaa YK:n ilmastokokouksissa ja parhaillaan he kohtaavat 21. kerran Pariisissa järjestettävässä kaksiviikkoisessa COP21-kokouksessa. Tunnelmat ovat toiveikkaita, mutta en ehkä kuitenkaan pidättelisi hengitystäni ilouutisia odotellessani. Kyseisten päättäjien ja heidän edeltäjiensä track record ei ole […]

Lue lisää… from Ympäristöaktivistit jäivät terrorismin jalkoihin

Älkää hyysätkö mamuja ja norppia

MV-lehden puristuksessa kiusaus seurata samoissa jalanjäljissä saattaa osoittautua vastustamattomaksi. Median tulisi kuitenkin pitäytyä tästä. Tamperelainen-lehden päätoimittaja Karri Kannala päätti viime viikolla heittää isompaa silmään ja ohjasi maahanmuuttokeskustelua uusille raiteilla solvaamalla kaikkia ei-maahamuuttokriittisiä. Tässä yhteydessä todettakoon, että ”maahanmuuttokriittinen” on termi, jota on lähinnä käytetty kiertoilmaisuna rasistiselle.  Ei tämä solvaaminen tietenkään mikään uusi ilmiö ole, mutta harvemmin […]

Lue lisää… from Älkää hyysätkö mamuja ja norppia

Taidetta tuskasta

Museoinstituutiolla leikittelevä eläinoikeusprojekti taipui kirjaksi. Oikeutta eläimille -järjestön julkaisemat videot teurastamoilta herättivät jälleen laajaa keskustelua eläinten asemasta yhteiskunnassamme. Keskustelua on käyty erityisesti siitä, edustavatko videot todellisuutta suomalaisteurastamoissa, ja siitä, ovatko videoilla esitetyt tapahtumat yhteneviä suomalaisen lainsäädännön kanssa. Vaikka vastaansanomattoman järkyttävät videot toimivat pohjana keskustelulle, ne myös saattavat karkottaa osan yleisöstä. On pakko tunnustaa, että en itsekään kestänyt niitä katsoa. Kuinka sitten eläinten oikeuksista olisi soveliasta keskustella, mikäli dokumentaarinen lähestymistapa on liian järkyttävä? Kirjailija Laura ­Gustafssonin ja kuvataiteilija Terike Haapojan Toisten historia -projekti pureutuu eläinoikeuskysymyksiin fiktion ja taiteen kautta. Monenlaisia muotoja saavan Toisten historian kantavana ajatuksena on esittää fiktiivisiä historiankirjoituksia, jotka

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Taidetta tuskasta

Erikoismenoa, ei natseja

Kuva Pipsa Hakala Turussa elämä palasi raiteilleen, kun TVO sai uudet tilat.” Turkuhan on tunnetusti lähes yhtä paska paikka kuin Helsinki, ja monet varovat astumasta sinne jalallaan. Jos joku kuitenkin Turkuun aikoo, niin yksi kaupungin parhaista asioista on TVO eli Turun yliopiston Varsinaissuomalainen osakunta. Tai tarkemmin TVO:n niin sanottu kerhotila, joka tiedetään legendaariseksi keikkapaikaksi. Vaikka TVO (osakunta) on yliopistoon tiukasti sidottu järjestö, ei TVO (rakennus) ole tarkoitettu pelkästään yliopistolla norkoileville. Muutkin ovat tervetulleita ”Natseja emme tänne halua. Kaikki muu menee”, linjaa TVO:n emäntä Jenny Kari. Tittelinsä Kari valitsi ihan itse, eikä kyse ole toimittajan viljelemästä seksismistä. Vaikka osakuntaa on arvostettu

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Erikoismenoa, ei natseja

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan