Voima 20 vuotta sitten
Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.
Voit kuunnella ääniraidan myös lukuisista äänentoistopalveluista, esimerkiksi Spotifystä.
Kun toisen maailmansodan jälkeen Euroopan rajuimmasta poliittisesta konfliktista, Jugoslavian hajoamissodasta, oli kulunut vain puolitoista vuotta, Voima-lehden numero 5/2001 oli ilmestyvä. Lehdessä oli laaja ote Pekka Haaviston uutuudesta. Kansanedustajan hommista taukoa pitänyt Haavisto (vihr.) oli julkaissut kirjan Kesä Balkanilla. Jutun otsikko oli ”Luulin, että pommitukset kuuluivat vain isoisän tarinoihin”.
Haavisto oli kulkenut sodan tantereilla. Belgradilaisessa baarissa opiskelija pohti: ”En ollut koskaan ajatellut, että minun sukupolveni joutuisi pommitusten kohteeksi. Isoisämme puhuivat Saksan ilmahyökkäyksistä Belgradiin 6.4.1941, mutta en koskaan ajatellut, että me joutuisimme kokemaan sen saman.”
Elämä ei ollut kadonnut kaikkialta. ”Pommitukset olivat luoneet serbeille yhteiset, jännittävät päivät, joiden aikana yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyi. Yöelämä siirtyi iltapäiviin, jolloin Belgradin diskot pidettiin auki. Keskustassa pidettiin pommituspäivinä jättikonsertteja, joissa maan kaikki tunnetut rockbändit esiintyivät. Illaksi kiiruhdettiin pommisuojiin”, Haavisto kirjoitti.
Kun pommeja satoi, nuoret kiipesivät katoille nähdäkseen paremmin. Kirjoituksen mukaan he luottivat siihen, että ”Nato ei ammu harhaan”.
Opiskelijan isoisän muistama hyökkäys oli nimeltään Operaatio Kosto. Huhtikuussa 1941 Saksa pommitti Belgradia kolme vuorokautta.
Kuinka paljon siviilejä menehtyi, siitä ei ole tarkkaa tietoa. Tuhansia kuitenkin. Korvaamattoman arvokas kansalliskirjasto tuhoutui, ja eläintarhan eläimet vaelsivat kaupungilla karjuen. Operaatio mursi Jugoslavian, ja pirstaleinen valtio jaettiin akselivaltojen kesken.
Toisen maailmansodan päätyttyä Jugoslaviaa oli yritetty kursia jälleen kokoon, mutta rauha oli liian hento. Jugoslaviassa syttyi sota uudestaan 1990-luvulla, kun Slovenia ja Kroatia itsenäistyivät. Keväällä 1999 puolustusliitto Nato alkoi pommittaa Belgradia. Tällä kertaa pommitus ei aloittanut sotaa, vaan se lopetti sen.
Jengin pahis oli ollut Serbia, joka hyökkäili muihin valtioihin. Sen johto, etenkin presidentti Slobodan Milošević, todettiin Haagin tuomioistuimessa syylliseksi räikeisiin sotarikoksiin. Löytyi joukkohautoja ja todisteita karmeuksista.
Euroopassa oli koittanut 20 vuotta sitten uudenlaisen rauhan aika. Kun Voima-lehteä vasta perustettiin 1999, pommitukset olivat käynnissä ja joukkohautoja vasta availtiin.
Tämän jutun julkaisemisen aikaan, vuonna 2022, Euroopassa on taas sota, ehkä raaempi. Nato on noussut keskeisimmäksi ulkopoliittiseksi keskustelunaiheeksi. Sodan estämiseen ei näytä löytyvän muuta ratkaisua kuin sotilaallinen liittoutuminen.
Toivottavasti Voiman ei tarvitse pohtia sotaa enää vuonna 2042, eikä missään ihmisten pidä piileskellä maan alla. Heidän on saatava tanssia illasta aamuun. Kaikessa rauhassa.
