Kirjoittanut Ilona Iida Simes

Voima 20 vuotta: Sota paapomisvaltiota vastaan

Margaret Thatcher nousi valtaan kertoen, että leipäjonot ovat työväenpuolueen syytä. Hänen tultuaan pääministeriksi jonot olivat paljon pidemmät. Voima kertoi 20 vuotta sitten, miten kaiut brittipolitiikasta kiirivät Suomeen saakka.

Lukuaika: < 1 minuutti

Voima 20 vuotta: Sota paapomisvaltiota vastaan

Voima 20 vuotta sittenVoima 20 vuotta sitten

Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.

Muinaiset roomalaiset lähtivät Britanniasta 410-luvulla, eikä ollut kuluva kuin 1590 vuotta, kun oli ilmestyvä Voima-lehti 8/2000. Siinä tuolloin Suomessa asuva brittitoimittaja Mark Waller muisteli Englannin kovia aikoja. 

Otsikolla “Hyvää syntymäpäivää!” Waller kirjoitti laajassa artikkelissaan, millaisia tuhoja pian 75 vuotta täyttävä konservatiivinen pääministeri Margaret Thatcher (1925–2013) oli aiheuttanut. Thatcher oli Britannian ensimmäinen naispääministeri, ja hän oli vallassa 1979–1990. 

MARGARET THATCHER OLI populistipoliitikko alusta asti. Hän oli vedonnut kansan sydämiin tarkkaan rakennetun kampanjan avulla.

“Konservatiivit palkkasivat mainostoimisto Saatchi & Saatchin muokkaamaan sekä puolueen että Thatcherin imagoa ja herjaamaan kiusattua työväenpuoluetta. ‘Labour ei toimi’, julistivat mainostaulut, jotka kuvasivat silmänkantamattomiin ulottuvaa työttömien jonoa”, Waller kirjoitti.

mainos

Mainostoimisto vaati yksityiskohtien muuttamista. Thatcher opetteli madaltamaan ääntään naisellisen korkeasta lähelle miehille tyypillistä äänenkorkeutta. 

Rouva ei ollut tasa-arvon kannattaja, päinvastoin.

“Osa tyyliä oli perinteisen kotirouvan imago. Häntä kuvattiin tiskaamassa, hän kertoi tiedotusvälineille vievänsä miehelleen Denisille teen ja neuvoi naisia, miten hameenhelmat tulee silittää, jos niitä on tarkoitus joskus pidentää.”

Pääministerinä Margaret Thatcherista oli ”jännittävää päästä käsiksi oikeaan kriisiin”: Hänen aikanaan britit taistelivat sekä ulkomailla että kotimaassaan. Falklandin eli Malvinassaarten sodassa Etelä-Atlantilla kuoli 655 argentiinalaista ja 236 brittiä. 

KUN ENGLANNIN HIILIKAIVOSTEN työntekijät menivät lakkoon ja tilanne äityi mellakoiksi, Thatcher yhdisti ulkoiset ja sisäiset uhat:

“Taistelimme ulkoista vihollista vastaan Falklandilla. Olemme aina olleet tietoisia sisäisestä vihollisesta, joka on hankalampi vastustaja ja suurempi uhka vapaudelle.” 

Kun Thatcher alkoi ajaa läpi kunnallisveroa, joka oli yhtä suuri kaikille, väkivaltaiset mellakat alkoivat taas.

“Thatcher aloitti hyökkäyksen ‘paapomisvaltiota’ ja Britannian ‘riippuvuuskulttuuria’ vastaan: yksityistämistä ja sosiaalipuolen leikkauksia lisättiin. Asumistuki evättiin miljoonalta ihmiseltä, ja köyhien erityisperusteiset avustukset muutettiin lainoiksi“, Waller muisteli.

Thatcherin etiikan ja maailmankuvan mukaan kaikessa oli kyse ”itsensä myymisestä, työstä ihmissuhteisiin”.

Thatcherin talouspolitiikan aiheuttamat ongelmat eivät olleet 2000-luvulla korjaantuneet, ja myös Suomessa kajahtelivat thatcherismin kaiut, “kun mielenterveyspotilaat passitettiin hoitolaitoksista kaduille ja sitä kutsuttiin ‘avohoidoksi’”, Waller suomi.