Vieraskirja
Tällä blogikanavalla vierailevat kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin aiheisiin.
Kirjoitan tätä pari viikkoa ennen Suomen saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportin julkaisua joulukuun alussa. Odotan etenkin raportin suosituksia ja toivon, että ne ovat mahdollisimman selkeitä, konkreettisia ja yksilöityjä itse kullekin taholle ja toimijalle.
Kanadan totuus- ja sovintokomission vuonna 2015 loppuraportin yhteydessä julkistamilla 94 toimintakehotuksella on ollut suurimmat vaikutukset ja muutokset opetuksen ja koulutuksen alalla. Lukuisat peruskoulut, lukiot ja korkeakoulut ottivat heille kohdistetut toimintakehotukset kaikista vakavimmin ja aloittivat toteuttamaan niitä muun muassa vahvistamalla alkuperäiskansoja koskevaa opetusta sekä lisäämällä alkuperäiskansoihin kuuluvien professorien palkkaamista yliopistoihin. Toivon, että näin käy myös totuus- ja sovintokomission jälkeisessä Suomessa.
Muilla osa-alueilla Kanadassa toimintakehotusten toteuttaminen on ontunut. Yellowhead-instituutin raportin mukaan kehotuksista oli vuonna 2023 edelleen 81 toimeenpanematta huolimatta siitä, että pääministeri Justin Trudeau henkilökohtaisesti lupasi panna ne täytäntöön täysimääräisesti ja totesi, ettei mikään suhde ollut Kanadalle tärkeämpi kuin suhde alkuperäiskansoihin.
Nyt on sekä pääministeri että ääni kellossa vaihtuneet; pääministeri Mark Carneyn ”kansakunnan rakentamisohjelmaan” kuuluu luonnonvarojen kehittämishankkeiden nopeutettu menettely. Näitä hankkeita ovat etenkin kriittisten mineraalien kaivokset, maakaasuputket ja vesivoiman rakentaminen, joita edistetään pitkälti alkuperäiskansojen mailla ilman riittävää alkuperäiskansojen konsultointia.
Tästä syystä yhdeksän alkuperäiskansan ryhmittymä nosti hiljattain perustuslaillisen kanteen, jonka mukaan uusi lainsäädäntö uhkaa heidän elämäntapaansa, oikeuksiaan ja itsemääräämistään. Useat muut, jopa tyypillisesti kehitystä kannattavat alkuperäiskansojen johtajat, kritisoivat lakeja siitä, että ne antavat hallitukselle rajoittamattoman vallan edistää kehityshankkeita alkuperäiskansojen vastustuksesta huolimatta. He huomauttavat, että vuonna 2025 on jo korkea aika sisällyttää alkuperäiskansat kuulemiseen, omistajuuteen ja tulojen jakamiseen.
Norjan totuus- ja sovintokomissio julkaisi loppuraporttinsa alkukesästä 2023. Samana vuonna saamelaisnuoret osoittivat useampaan kertaan mieltään Oslossa hallituksen toimettomuutta koskien vuoden 2021 korkeimman oikeuden päätöstä. Korkein oikeus totesi, että laajamittainen tuulivoimahanke Fosenin niemimaalla eteläisellä Saamenmaalla on Fovsen Njaarke -poronhoitajasaamelaisten ihmisoikeuksien vastainen. Poliisi poisti Öljy- ja energiaministeriön eteisen vallanneet mielenosoittajat, joille määrättiin sakkoja poistumiskieltäytymisestä. Sakot muuttuivat rikossyytteiksi maksamatta jättämisestä ja johtivat pitkään oikeudenkäyntiprosessiin. Lopulta viime kesänä korkein oikeus kumosi syytteet.
Norjan valtio on toiminnallaan osoittanut irvokkaasti, kuinka sovintoa edistetään rinnakkain alkuperäiskansojen aktivismia kriminalisoiden ja piittaamatta korkeimman oikeuden päätöksistä silloin kuin ne eivät palvele ”kansakunnan etuja.”
Mitä voi odottaa Suomen totuus- ja sovintokomission ehdotuksien toimeenpanemiselta näiden ennakkotapausten valossa? Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa on menossa ennennäkemätön EU-vetoinen ”puhtaan energian” ja turvallistamisen buumi, jonka hankkeista moni sijoittuu Saamenmaalle. Kanadassa alkuperäiskansojen oikeudet, mukaan lukien maaoikeudet, ovat huomattavasti turvatummat lainsäädännössä kuin Pohjoismaissa. Norja, toisin kuin Suomi, on ratifioinut ILO169-sopimuksen, jolla ei kylläkään ole näyttänyt olleen suurta merkitystä Norjan hallituksen viimeaikaisissa päätöksissä ja toimintatavoissa.
Suomi sai sentään useamman vuosikymmenen kestäneen saamelaiskäräjälakiuudistuksen maaliin viime kesänä. Juuri tulleen uutisen mukaan Suomen hallitus asetti parlamentaarisen työryhmän arvioimaan totuus- ja sovintokomission raportin toimintakehotuksia. Sydäntä kylmäsi katsellessani työryhmään nimettyjä jäseniä; useat heistä aktiivisesti vastustivat saamelaiskäräjälain uudistamista. Myöskään Saamelaiskäräjiä ei nimityksissä konsultoitu, vaikka käräjälain keskeisiä uudistuksia oli viranomaisen neuvotteluvelvoitteen vahvistaminen johtuen sen aiemmasta heikosta toteuttamisesta.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti julkaistaan huomenna 4.12.2025.
Kirjoittaja on saamelainen tutkija ja arktisen alkuperäiskansapolitiikan tutkimusprofessori Lapin yliopistossa.
