Syyskuun alussa Helsingin Sanomien välissä ilmestyi Ilmasto-aiheinen mainosliite, jossa mainostavat muun muassa muovintuottaja ja maakaasuntoimittaja.
Vieraskirja
Tällä blogikanavalla vierailevat kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin aiheisiin.
Helsingin Sanomien (4.9.2019) välissä ilmestyi mainosliite, jonka otsikko on Ilmasto. Liite muistuttaa ulkoasultaan asialehteä ja mainokset ovat toimitettujen juttujen muodossa. Siinä mainostaa vesivoimayhtiö Kemijoki Oy, jonka suurin omistaja on Suomen valtio. Mainostajien joukosta löytyy maakaasuyhtiö ja muovin valmistaja. Mukana on myös mainosjuttuja luomutilasta, sijoittamisesta uusiutuvaan energiaan, puurakentamisesta ja muista toimista, joilla voidaan auttaa ilmastonmuutoksen hidastamista. Etusivun puheenvuoron on kirjoittanut Saara Kankaanrinta Baltic Sea Action Groupista. BSAG:a tekee työtä hiilensidonnan ja Itämeren hyväksi.
Kemijoki on entinen Euroopan tärkein lohijoki. Säännöstelyaltaiden alle on jäänyt kymmeniä tuhansia hehtaareita monimuotoista luontoa ja useita kyliä. Kemijoki Oy haaveilee vielä yhdestä padosta, vaikka muissa maissa patoja puretaan. Uuden altaan tieltä joutuisi evakkoon ihmisiä jopa toista kertaa. ”Päästöttömän” säätövoiman lisätuottamiseksi tuhoutuisi kilometreittäin kauniita niitty-, metsä ja hiekkarantoja. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ihmisenkin elinehto ja tärkeää ilmastonmuutoksen torjumisessa.
Natiivimainonta, joka muistuttaa lehden muuta sisältöä, vaatii erinomaista medialukutaitoa. Lukija, joka tahtoo tehdä osuutensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, saattaa tulla johdetuksi harhaan.
Maakaasu on ilmastonmuutostakiihdyttävää fossiilista energiaa, jonka käytöstä meidän on luovuttava. Muovi monissa muodoissaan puolestaan uhkaa ekosysteemejä ja ihmisenkin terveyttä. Muovia on yritettävä kierrättää niin kauan kuin sitä käytetään, mutta järkevämpää on vähentää sen valmistusta.
Onko vakavimman ihmiskuntaa koskaan kohdanneen kriisin käyttäminen mainonnassa eettistä? Niin sanottu natiivimainonta, joka muistuttaa lehden muuta sisältöä, vaatii erinomaista medialukutaitoa. Lukija, joka tahtoo tehdä osuutensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, saattaa tulla johdetuksi harhaan. Asetelman tekee monimutkaiseksi se, että myös ilmastoa eniten tuhoavat yritykset muuttavat toimintaansa ainakin pieneltä osin ilmastomyönteiseksi. Perusasiaa se ei muuta: ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja tulevaisuutemme pelastamiseksi meidän on säästettävä energiaa ja vähennettävä kulutusta murto-osaan nykyisestä.
Ehkä saamme tilalle onnellisemman arjen, jossa voimme keskittyä itsellemme tärkeisiin asioihin ylituotannon ja -kulutuksen sijaan.
Emilia Horttanainen