Lukuaika: 2 minuuttia

Sähköautot eivät ratkaise autoilun ongelmia, koska ne ovat autoja

Teknologia ei pelastaTeknologia ei pelasta

Blogissa Antti Kurko suuntaa katseen tulevaan ja tarkastelee teknologian vaikutuksia meihin niin yksilön, yhteiskunnan kuin koko planeetan tasolla. 

Kirjoittaja tekee mediatutkimuksen maisteriopintoja Tampereen yliopistossa ja on erityisen kiinnostunut mediateknologioiden vaikutuksesta ihmisiin ja ympäristöön.

Autolla ajoa perustellaan usein sillä, että Suomi on iso maa, jossa välimatkat ovat pitkiä eikä julkista liikennettä ole. Silti autoilun määrä kasvaa erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä julkinen liikenne on toimivinta ja etäisyydet palveluihin lyhimpiä. Suurin osa autoilla kuljetuista matkoista on lyhyitä parin kilometrin matkoja.

Autoilua pitäisi vähentää, mutta sen sijaan autojen määrä kasvaa Suomessa kolme kertaa nopeammin kuin ihmisten. Meillä on nyt neljänneksi eniten autoja asukkaita kohden koko Euroopassa.

Vaikka itse ei autolla ajelisi, autoilua saattaa tulla edistäneeksi esimerkiksi käyttämällä kotiinkuljetuspalveluita. Sen sijaan, että hakisi itse ruokansa tai kävisi ravintolassa syömässä, niin Woltin kuski ajaa sapuskat autolla ovelle. Yhä useammin jalkakäytävää tai pyörätietä parkkipaikkana käyttävät nimenomaan ruokakuskit.

Autoilun lisääntyminen ei ole toivottua kehitystä. Liikenne tuottaa EU:n hiilidioksidipäästöistä neljäsosan. Tästä neljäsosasta henkilöautoliikenne lohkaisee noin 60 prosenttia. Leikattavaa todellakin on. Hiilidioksidipäästöt tulevat putoamaan autokannan sähköistymisen seurauksesta. Muutos on hyvään suuntaan, mutta sen toteutus ei ole kestävää.

Yhtälö on hyvin vaikea. Emme pysty luomaan uutta uusiutuvaa energiaa samassa tahdissa kuin meidän tulisi ajaa fossiilisista sähköntuotantoa alas. Ongelmaa kasvattaa se, että samaan aikaan sähköistyvä infrastruktuuri nostaa energiantarpeen moninkertaiseksi. Myöskään akkuihin tarvittavat metallit eivät tule riittämään liikenteen sähköiseen siirtymään, ellemme keksi vaihtoehtoja nykyisille teknologioille. Vuoteen 2040 mennessä esimerkiksi litiumin tarpeen on ennustettu kasvavan 40-kertaiseksi, jos autoliikenne halutaan sähköistää.

Meidän tulisi pienentää kaikesta toiminnastamme koituvia ympäristöhaittoja. Silti tunnumme vain lisäävän niitä. Yksi esimerkki tästä on se, että korvaamme kävellen ja polkupyörillä tehtyjä matkoja litium-akuilla ladatuilla sähköpotkulaudoilla.

Sähköpotkulaudat tulivat suomalaiseen katukuvaan 2018 ja niiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Tutkimusten mukaan sähköpotkulautojen käyttö ei juurikaan vähennä autoilua vaan pyöräilyä, kävelyä ja joukkoliikenteen käyttöä. Silti skuutteja markkinoidaan ekologisena liikennemuotona.

Eettisempää yritystoimintaa edistävä Eetti ry selvitti Suomessa toimivien sähköpotkulautafirmojen vastuullisuutta. Tulokset olivat heikot. Selvitys tiivistyi hyvin siinä esiintyneeseen kaneettiin: ”skuutilla ajo on ekoteko vain, jos se korvaa autoilun”. Yhtiöiden tuotantoketjut eivät olleet läpinäkyviä ja kokonaispäästöt osoittautuivat epäselviksi.

Ydinongelma on kenties vahva uskomme siihen, että uusi teknologia olisi automaattisesti parempaa kuin vanha. Luotamme siihen, että tulevaisuuden keksinnöt ratkaisevat nykypäivän teknologian aiheuttamat ongelmat. Liikenteen sähköistyminen on tästä erittäin hyvä esimerkki. Tulemme varsin pian kohtaamaan sen kanssa uusia ongelmia, jos rakennamme yhteiskunnan yksityisautoilun varaan. Tulevaisuudessa entistä useamman tulisikin liikkua mielummin kaurapuuron kuin öljyn tai sähkön voimin.