YleinenKirjoittanut Maria Haanpää

Meren & maan taantuvat talvijäät

Lukuaika: 3 minuuttia

Meren & maan taantuvat talvijäät

SääasemaSääasema

Sääasema tarjoaa ilmastouutisia ja ympäristöanalyysiä Fifin asiantuntijoilta.

Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 28.2.–5.3.

Pohjoisen merijään trendeistä on julkaistu taas yksi tutkimus. Tällä kertaa analysoitiin, mitä muutoksia on tapahtunut ylivuotisen merijään määrässä kolmen viime vuosikymmenen aikana.

Tulokseksi saatiin, että vähintään kahden kesän yli säilyneen monivuotisen arktisen merijään talvinen pinta-ala on pienentynyt keskimäärin 17,2 prosenttia vuosikymmentä kohti. Tämä luku koskee sanatarkasti pelkkää jääpinta-alaa, eli siihen ei ole otettu mukaan jäälauttojen välissä olevia vesipintoja.

mainos

Nuoremman mutta kuitenkin jo yhden kesän yli säilyneen merijään pinta-ala on pienentynyt hitaammin, vain 13,5 prosenttia vuosikymmenessä. Vanhin merijää on paksuinta, joten havaitut pinta-alamuutokset merkitsevät käytännössä sitä, että pohjoinen merijää on muuttunut keskimäärin ohuemmaksi ja ohuemmaksi.

Arktisen merijään määrästä puhuttaessa viitataan tavallisimmin siihen merialueeseen, jossa merijään osuus kokonaispinta-alasta on vähintään 15 prosenttia. Myös tällä laskutavalla saadaan tulokseksi, että ylivuotinen merijää on vähentynyt vauhdilla vuoden 1980 jälkeen. Yli kahden kesän yli säilynyt jää on huvennut 15,1 prosenttia vuosikymmentä kohti. Nuorempi mutta jo yhden kesän yli säilynyt jää on vähentynyt 12,2 prosenttia vuosikymmenessä.

Kartat havainnollistavat hyvin, mitä moiset prosenttivauhdit tarkoittavat käytännössä. Ylivuotisen jään alue on kutistunut kolmessa vuosikymmenessä melkein puoleen alkuperäisestä:

Arktisen merijään keskimääräinen alue (jääpintaa yli 15 prosenttia) talvella eli marras–tammikuussa 1979/1980 (yllä) ja 2011/2012 (alla). Ylivuotisen merijään alue on korostettu karttoihin kirkkaanvalkeaan yltävällä värityksellä ja tummalla reunaviivalla. Sumearajainen vaaleansininen sävy ilmaisee nuoren merijään esiintymispaikat. Yläkuvassa heikosti erottuva harmaa pyörylä pohjoisnavan seudulla on alue, jolta ei saatu dataa analyysia varten. (Kuvat © NASA/Goddard Space Flight Center Scientific Visualization Studio)

Tutkimuksen aineistona käytettiin vuosina 1978–2011 tehtyjä satelliittihavaintoja. Merijään suolapitoisuus vähenee jään ikääntyessä, ja tämä suolaisuuden muutos kyetään erottamaan mikroaaltomittauksilla.

Merijäätutkimus julkaistiin Journal of Climate -lehdessä. Siitä uutisoivat muun muassa Yale Environment 360 ja Nunatsiaq News.

Nykyaikaisen jääkiekon kotimaa Kanada on käymässä vähemmän otolliseksi paikaksi ulkoilmassa harrastettavaa jääurheilua varten. Tämä surullinen trendi paljastui tutkimuksessa, jossa selvitettiin ulkoluistelukauden muutoksia Kanadassa vuosina 1951–2005.

Tutkijat keräsivät tietoja luistelukauden kestosta Kanadan kaupunkien yleisiltä ulkoluistinradoilta. Tietoja verrattiin sääasemilla tehtyihin lämpötilahavaintoihin. Ulkoluistelukauden katsottiin alkaneen silloin, kun vuorokauden maksimilämpötila oli pysytellyt -5 celsiusasteen alapuolella yhtäjaksoisesti kolme vuorokautta. Siinä ajassa ehditään maanpinnan varassa lepäävälle luistinradalle jäädyttää riittävät perustukset.

Lämpötilastojen perusteella tutkijat päättelivät, että etenkin Kanadan lounais- ja keskiosissa ulkoluistelukausi on 1950-luvun jälkeen lyhentynyt tilastollisesti merkittävässä määrin.

Millaiseksi kanadalaisen ulkoilmaluistelun tulevaisuus muotoutuu? Vuoden 1950 jälkeen Kanadan talvilämpötilat ovat nousseet yli 2,5 celsiusastetta. Muutos on kolminkertainen verrattuna koko maailman keskilämpötilan samanaikaiseen nousuun. Luistelu säänvaraisilla luistinradoilla saattaa käydä vuosisadan puoliväliin mennessä käytännössä mahdottomaksi Kanadan lounaisosissa. Tutkimuksessa ei tarkasteltu pintavesien luonnonjäiden kestoa, mutta niistä tiedetään jo muiden tutkimusten kautta, että jäätön kausi on yleisesti ottaen pidentynyt.

Kaupungintalon suihkulähdeallas virkistää talvisin luistinratana Nathan Phillipsin aukiolla Toronton keskustassa. Toronto ja sen lähellä sijaitseva Brantford – jääkiekkolegenda Wayne Gretzkyn synnyinkaupunki – kuuluvat keskisen Kanadan alueeseen, jossa on havaittu merkkejä luisteluilmaston kurjistumisesta. (Kuva: Benson Kua/Creative Commons)

Tutkimus Kanadan ulkoluistelukaudesta julkaistiin Environmental Research Letters -lehdessä. The Guardian ja Toronto Star kirjoittivat siitä valottaen laajempia kulttuurisia ja poliittisia yhteyksiä.