Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 13.–19.9.

Näyttää alustavasti siltä, että arktinen merijää on saavuttanut tämänvuotisen pienimmän pinta-alansa. Yhdysvaltain NSIDC:n (National Snow and Ice Data Center) mukaan minimi ajoittui tällä kertaa syyskuun yhdeksännelle päivälle. Jääpeitteisen merialueen laajuus oli silloin 4,33 miljoonaa neliökilometriä.

Nämä miljoonat eivät ole paljon, vaan kyseessä on vuonna 1979 alkaneen mittaushistorian toiseksi pienimmät lukemat. Nyt jäätiin vain 160 tuhannen neliökilometrin päähän vuosittaisen minimialan pienuusennätyksestä.

Vuosina 1979–2000 arktisen merijään kesäinen minimiala oli keskimäärin 6,71 miljoonaa neliökilometriä. Tänä kesänä jään ala kutistui lopulta siis noin 35 prosenttia pienemmäksi kuin tuo pitkän aikavälin keskiarvo.

Satelliittihavaintoihin perustuva kuva arktisen merijään laajuudesta 9.9.2011. (Kuva: NASA’s Scientific Visualization Studio, Goddard Space Flight Center/Creative Commons)

Edellinen ennätys syntyi vuonna 2007 sellaisten säiden vallitessa, jotka olivat merijään säilymiselle erityisen epäsuotuisat. Tänä kesänä säät eivät kuitenkaan olleet jään kannalta lainkaan niin huonot, mikä huolestuttaa tilastojen tutkijoita aivan erityisesti. Miten tämän vähäisen jään käy, jos sää lakkaa suosimasta?

NSIDC julkistaa lopullisen raporttinsa tämänvuotisesta minimistä lokakuussa, kun käsillä on koko syyskuuta koskevat jäähavainnot.

Arktisen merijään muutoksia seurataan myös Bremenin yliopistossa Saksassa. Heidän mittaustensa mukaan jään hupenemisessa syntyi tänä kesänä uusi ennätys. NSIDC ja Bremenin yliopisto käyttävät eri havaintolaitteita ja laskentamenetelmiä, mikä selittää mittaustuloksien erilaisuuden.

Niin tai näin, arktista merijäätä on nyt joka tapauksessa hyvin vähän. Yksittäisen vuoden täsmällinen tilastosijoitus ei ole kaikkein olennaisinta. Jos tarkastellaan viiden viime vuoden kesäjäitä, NSIDC:n ja Bremenin yliopiston tulokset ovat kokonaisuuden kannalta yhteneväiset. Kummankin tahon mukaan mittaushistorian viisi pienintä jääminimiä on sattunut viiden viime vuoden aikana.

Bremeniläiset huomauttavat tiedotteessaan myös, että arktisen merijään ala ei ole ollut näin pieni todennäköisesti kahdeksaantuhanteen vuoteen.

Nykyisen jäätilanteen vakavuutta korostavat myös Washingtonin yliopistossa tehdyt arviot arktisen merijään tilavuudesta eli kokonaismäärästä. Washingtonilaisten mukaan jäätä oli viime vuonna ennätyksellisen vähän ja tänä vuonna vieläkin vähemmän, eli vuosikymmeniä kattavan laskevan trendin jatkoksi syntyi taas uusi ennätys.

Nykyisissä olosuhteissa on aineksia kierteeseen, jossa talven aikana ei pysty muodostumaan niin paljon uutta jäätä, että se riittäisi korvaamaan edellisen kesän menetykset, ja niinpä merijään ennätyksellisen sulamisen uhka on taas suurempi seuraavana kesänä. Vailla heijastavaa jääpeitettä oleva merivesi lämpenee kesän auringonpaisteessa, mikä kiihdyttää kierrettä taas lisää.

Arktisen merijään eri minimeistä tänä kesänä uutisoivat muun muassa Reuters ja uudestaan Reuters, Anchorage Daily News, CBC, BBC, Nature News Blog, Yale Environment 360, Climate Progress, Arctic Sea Ice Blog, vielä lisää Arctic Sea Ice Blog, Dr. Jeff Masters’ WunderBlog, ABC, The Guardian ja NSIDC (Bremenin yliopiston tuloksia kommentoiden), Suomessa esimerkiksi Yle Lappi ja Yle Uutiset.