Sääasema
Sääasema tarjoaa ilmastouutisia ja ympäristöanalyysiä Fifin asiantuntijoilta.
Teksti Maria Haanpää
Ilmastouutisia 18.–24.10.
Miten voisimme välttyä vaaralliselta ilmastonmuutokselta? Puhuttaessa vaarallisen rajoista tarkoitetaan usein sellaista maailman keskilämpötilan nousua, joka pysyy alle kahdessa celsiusasteessa esiteolliseen aikaan verrattuna. Kyseessä on se sama tavoite, johon päädyttiin esimerkiksi Kööpenhaminan kansainvälisessä ilmastokokouksessa kaksi vuotta sitten.
Eräs tutkimusryhmä on nyt hakenut aiemmin julkaistuista päästöskenaarioista ohjetta siihen, miten meidän kannattaisi alkaa toimia. Tutkijat analysoivat 193 sellaista skenaarioita, joissa lämpeneminen jää alle kahteen lämpöasteeseen yli 66 prosentin todennäköisyydellä.
Soveltuville skenaarioille on yhteistä, että maailman vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt käännetään nopeaan laskuun vuosien 2010 ja 2020 välillä. Vuoden 2010 päästöt ovat näissä skenaarioissa keskimäärin 48 miljardia tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Vuonna 2020 päästöt on saatu pienennettyä jo 44 miljardin tonnin tasolle. Vuonna 2050 päästöt ovat enää vain 20 miljardia tonnia.
Analyysi päästöskenaarioista julkaistiin Nature Climate Change -lehdessä. Siitä kirjoittivat ScienceNOW, ABC, Mongabay.com ja Reuters.
Eräs toinen tutkimusryhmä on puolestaan laatinut arvioita siitä, milloin maailman keskilämpötilan nousu ylittää kaksi celsiusastetta. Kaksi astetta ylitetään päästöskenaariosta riippuen jo vuoteen 2060 mennessä tai vasta useita kymmeniä vuosia myöhemmin. Päästöjä kannattaa siis vähentää, vaikka täydelliseen lopputulokseen ei päästäisikään. Siten saamme ainakin hieman lisää aikaa sopeutua muutokseen.
Tutkijat painottavat kuitenkin, että alueellisen ilmaston tasolla kahden asteen lämpeneminen tulee vastaan jo varhemmin. Jos vuotuisten kasvihuonekaasupäästöjen annetaan jatkaa kasvuaan, kaksi astetta ylittyy todennäköisesti jo vuoteen 2040 mennessä laajoilla alueilla Euraasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Kanadassa.
Tämäkin tutkimus julkaistiin Nature Climate Change -lehdessä. Siitä uutisoivat Mongabay.com ja Reuters.
Ihmisiä hiilivoimaa vastustavassa mielenosoituksessa Australiassa viime vuonna. (Kuva: Takver/Creative Commons)
Kuukauden päästä on taas yksi tilaisuus saada aikaan kansainvälisiä päästösitoumuksia, tällä kertaa Durbanissa. Durbanin-kokouksen edeltäjät (kuten Kööpenhamina 2009) eivät isoista odotuksista huolimatta päässeet niin pitkälle, mutta tässä asiassa meillä ei ole varaa luovuttaa. Kuten alussa mainittuun skenaarioanalyysiin osallistunut Malte Meinshausen kiteyttää, siitä ei päästä mihinkään, että ihmiskunnan talous on muutettava hiilineutraaliksi, jotta maailman keskilämpötilan nousu saataisiin pidettyä alle kahdessa asteessa.
Julkisia vetoomuksia kansainvälisen ilmastosopimuksen puolesta ovat esittäneet viime päivinä niin sijoittajat, yritysjohtajat kuin terveys- ja sotilasasiantuntijatkin.
Päästövähennysten tarve on sitä luokkaa, että meidän on hyvinkin oltava kaikessa niin innovatiivisia kuin pystymme. Ja kyllähän me pystymme kehittämään vihreää teknologiaa. Tuoreita esimerkkejä löytyy vaikkapa tämänvuotiselta Global Cleantech 100 -listalta.
Näissä merkeissä Sääasema lähettääkin terveiset kaikille, jotka uskovat ufoihin – maantiellä!
Aurinkovoimalla kulkevien sähköautojen kilpailu Veolia World Solar Challenge ajettiin viime viikolla Australiassa. Kisan voitti japanilaisen Tokai-yliopiston ajoneuvo ”Tokai Challenger” ja toiseksi tuli alankomaalaisen Nuon Solar Teamin ”Nuna6”. Voittaja pyyhälsi kolmentuhannen kilometrin mittaisen kilpareitin noin 92 tuntikilometrin keskinopeudella.
