Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 21.–27.9.

Biosfäärin maailmanlaajuinen lämpeneminen tuntuu myös valtamerten syvissä vesissä, ja niissä kaikkein voimakkaimmin Eteläisessä jäämeressä. Ilmakehään kertynyttä lämpöä siirtyy ja varastoituu syvänmeren vesimassoihin yli neljän kilometrin syvyyteen saakka.

Tämä syvän meriveden lämpeneminen havaittiin 1990- ja 2000-luvulla tehdyissä mittauksissa, joiden tulokset on julkaistu nyt. Valtamerten pintakerrosten lämpenemisestä on raportoitu jo aiemmin (katso esimerkiksi Sääasema 26.5.2010).

Syvänmeren lämpenemisvauhti on Etelämantereen tuntumassa vain noin 0,03 celsiusastetta vuosikymmenessä, ja muilla merialueilla sitäkin vähäisempää. Lämpöasteissa mitattuna muutos on siis pieni, mutta nämä vesimassat ovat tilavuudeltaan valtavia. Niinpä kyseessä on koko maapallon energiataseen kannalta merkittävä lämpövarasto. Jos tämä lämpö ei varastoituisikaan syväänmereen vaan jäisi ilmakehään, ilmakehän lämpötila nousisi vuosikymmentä kohti peräti kolmella celsiusasteella.

Vuoden 1993 jälkeen maailman valtamerten pinta on noussut keskimäärin kolme millimetriä vuodessa. Noin puolet tästä noususta on seurausta meriveden lämpölaajenemisesta, ja se toinen puoli lähinnä siitä, että meriin on tullut lisää vettä jäätiköiden sulaessa. Lämpenevä ja nouseva meri puolestaan sulattaa mereen ulottuvia jäätiköitä entistä tehokkaammin.

Tutkimus syvänmeren lämpenemisestä julkaistiin Journal of Climate -lehdessä. Yale Environment 360 uutisoi siitä.

Miten meriveden lämpeneminen vaikuttaa syvänmeren vuorten eliöyhteisöihin? Miten meriveden samanaikainen happamoituminen tulee vaikeuttamaan esimerkiksi syvänmeren korallien elämää?

Emme osaa vastata, koska syvänmeren vuorten ekologiasta ei tiedetä vielä tarpeeksi. Näitä vedenalaisia vuoria on maailmassa ehkä noin sata tuhatta, joista vain vajaat kolmesataa on tutkittu hyvin. Marine Ecology -lehti käsittelee aihetta juuri julkaistussa erikoisnumerossaan. Se sentään tiedetään, että pohjatroolaus vahingoittaa syvänmeren vuorten eliöyhteisöjä pahasti. Troolauksesta toipuminen vie vuosikymmeniä.

Tilanne helpottunee hieman nyt, kun Pohjois-Atlantin keskiselänteelle on pantu alulle kuusi uutta suojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä 285 000 neliökilometriä. Uusilla suojelualueilla on myös syvänmeren vuoria. Kyseessä on maailman ensimmäinen kansainvälisillä vesillä sijaitseva suojeltujen merialueiden verkosto. Myös yksi yksittäinen suojelualue on tätä ennen perustettu Eteläiselle jäämerelle.

Historiallisesta suojelupäätöksestä kirjoittivat Reuters ja Yale Environment 360.

Kuva: 1874 metrin syvyydestä löytynyt tunnistamaton polttiaiseläin (Cnidaria) eräällä Tyynenmeren syvänmeren vuorella. Yhdysvaltain NOAA:n sivuilla on tarjolla lisää jännittävää kuvamateriaalia, myös Atlantin syvänmeren vuorilta. (NOAA/Creative Commons)

Veteen liittyvät ongelmat pahenevat vaivihkaa myös kuivalla maalla, missä pohjavesivarantoja hyödynnetään kiihtyvällä nopeudella. Ongelmallista on se, että pohjavesi ei uusiudu samalla vauhdilla. Vuonna 2000 maailman pohjavesivarat pienenivät 283 kuutiokilometrin verran, eli jo yli kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 1960.

Pohjaveden käyttö houkuttelee, koska siinä on ylivoimaisesti suurin osa maapallolla välittömästi käytettävissä olevasta makeasta vedestä. Ylivoimaisesti suurin osa makean veden kokonaismäärästä on sitoutuneena jäätiköihin, ja vain prosentin verran on sulana pintavesissä.

Pohjaveden kokonaismäärää maailmassa ei tiedetä niin tarkkaan, että voitaisiin arvioida milloin se loppuu, jos nykymeno jatkuu. Pohjaveden vähetessä sen pinta kuitenkin laskee niin alas, että veteen ei päästä käsiksi enää samoilla välineillä kuin aikaisemmin. Pohjaveden varassa eläminen siis vaikeutuu huomattavasti ennen kuin käy kokonaan mahdottomaksi.

Nyt julkaistavan tutkimuksen mukaan ihmiskunta käyttää pohjavettä niin tuhlailevasti, että se mikä päätyy lopulta valtameriin saakka riittää nostamaan niiden pintaa noin 0,8 millimetrillä vuodessa. Pohjaveden käyttö aiheuttaisi siis noin neljäosan vuotuisesta merenpinnan tason noususta!

Pohjavesitutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Geophysical Research Letters -lehdessä. Siitä kerkesivät jo kirjoittaa Yale Environment 360 (lyhyesti) ja NatGeo News Watch (hyvin perusteellisesti).

Kartta: Pohjaveden hupenemisvauhti maailmassa. Hailakka vaaleankeltainen (jota on kartalla suurin osa maa-alasta) kuvastaa vakaata tilannetta tai hyvin hidasta vähenemistä. Värisävyt vaaleanvihreästä oranssin, tummankeltaisen ja punaisen kautta tummanruskeaan kuvastavat pohjaveden yhä suurempaa vähenemisnopeutta. Vaaleanharmaaksi merkityiltä alueilta ei ole riittävästi tietoa. (Kuva: American Geophysical Union)

Samaan aikaan toisaalla, pinnan yllä, näköetäisyydellä rannasta: Maailman suurin merituulipuisto on aloittanut toimintansa Britannian kaakkoisella merialueella. Thanetin tuulipuisto tuottanee vuositasolla saman verran sähköä kuin 200 000 englantilaista kotitaloutta kuluttaa. Tässä 300 megawatin tehoisessa tuulipuistossa on yhteensä sata turbiinia 35 neliökilometrin alueella.

Thanetin myötä Britanniaan on asennettu tuulivoimaloita viiden gigawatin edestä. Aiheesta kertoivat muun muassa BBC News, Edie.net, The New York Times, Yale Environment 360, Inhabitat ja Suomen Yleisradio.