Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 23.3.-29.3.

Aloitamme erittäin hyvällä uutisella: Maailman metsäkato on hidastunut 2000-luvulla, jos tilannetta verrataan 1990-lukuun. Silloin metsien pinta-ala väheni kuudentoista miljoonan hehtaarin vuosivauhtia. Nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimääräinen metsäkato on ollut vain kolmetoista miljoonaa hehtaaria vuodessa.

Nettoluvut ovat puolta pienempiä. Uutta metsää on syntynyt joko luontaisesti tai istuttamalla niin paljon, että vuosittainen nettometsäkato on pienentynyt 1990-luvun noin kahdeksasta miljoonasta hehtaarista noin viiteen miljoonaan hehtaariin.

Metsätilastojen valopilkkuina ovat 2000-luvulla olleet Brasilia ja Indonesia, joissa metsien hävittäminen on hidastunut merkittävästi. Kiinassa, Intiassa ja Vietnamissa puolestaan on toteutettu suuria metsittämishankkeita. Kolmetoista miljoonaa hehtaaria menetettyä metsää vuodessa on siltikin paljon. Miten pidämme huolta siitä, että tämänhetkinen hyvä suuntaus jatkuu?

Maailman metsien tilasta raportoi Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n Global Forest Resources Assessment 2010. Siitä uutisoivat Reuters, BBC ja Mongabay.com. Suomessa sen mainitsivat lyhyesti ja kaunistellen Helsingin Sanomat ja CO2-raportti, joiden mukaan ongelmana on metsien ”häviäminen”.

Kuinka paljon lähempänä epämiellyttävää totuutta oltaisiin, jos puhuttaisiin suoraan metsien hävittämisestä?

Kuva: Se tavallinen tapaus. Entistä metsää, tulevaa laidun- ja viljelysmaata. (mattmangum/Creative Commons)

Uusilla menetelmillä tehtyjen mittausten perusteella Golfvirta ei ole heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Tämäkin kuulostaa hyvältä uutiselta, koska ilmastomallit ovat ennustaneet, että lämpenevän ilmaston tuottamat sulavedet hidastaisivat merivirtaa. Merivirroilla taas on suuri vaikutus eri alueiden ilmastoon.

Uudenlaisia mittauksia tehtiin yhdellä menetelmällä vuosina 1993-2009 ja kahdella menetelmällä vuosina 2002-2009. Yhden menetelmän perusteella vaikuttaa jopa siltä, että virtaus olisi kiihtynyt noin kaksikymmentä prosenttia aikavälillä 1993-2009. Tämä muutos on todennäköisesti kuitenkin vain osa virtausvoimakkuuden luonnollista vaihtelua, sanoo NASA:n Josh Willis, joka on vastuussa tutkimuksesta.

Merivirtatutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä. Tutkimuksessa tehdyistä havainnoista ja niiden tulkinnasta kirjoittivat asiallisesti ScienceNOW, Knight Science Journalism Tracker ja Yle Radio 1:n Tiedeuutiset. Sekavamman esityksen tarjosivat tällä kertaa BBC, Helsingin Sanomat, CO2-raportti ja Yle Uutiset.

Osa mediasta kirjoitti yleisesti ottaen siitä mitä on tapahtunut (”Atlantin lämmönsiirtovirtaus ei ole hidastunut”) ja osa siitä mitä on tapahtumassa (”Golfvirta ei hidastukaan”). Willisin tutkimus tarkastelee ilmeisesti kuitenkin vain havaintoaineistoa, eikä esitä ennusteita Golfvirran tulevasta käyttäytymisestä.

Grönlannin jääkilpi on menettänyt massaansa yhä suuremmalta alueelta saaren luoteisrannikolla vuodesta 2005 alkaen. GPS-paikannuksen ja GRACE-satelliittien avulla saadut mittaustulokset viittaavat siihen, että mereen päättyvien jäätiköiden virtausnopeus on kasvanut kyseisellä alueella.

Tutkimusta tekemässä ollut John Wahr luonnehtii jään hupenemista ”erittäin dramaattiseksi”. Saman tutkimusryhmän Isabella Velicogna toteaa hänkin, että nämä Grönlannin jääkilven muutokset ovat nopeita, ja jään massa hupenee selvästi ripeämmin kuin on odotettu.

Jäämassatutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä. Muun muassa WWF Climate Blog, Mongabay.com ja Yale Environment 360 uutisoivat siitä.

Samaan aikaan toisaalla ”ilmastonmuutos ratkaisi saarikiistan Bengalinlahdella”, kuten Yle Uutiset haluaa muotoilla. Piskuinen asumaton saari nimeltä South Talpatti eli New Moore on pyyhitty maailmankartalta nousevan meriveden ja eroosion voimin. Iso paha Intia menetti välineen, jolla se on kiusannut pikku Bangladeshia diplomaattisessa pelissä.

Intian ja Bangladeshin välinen saarikiista kyllä loppui, mutta merialuetta koskeva rajakiista jäi ennalleen. Tämä ei myöskään ollut ensimmäinen saari, jonka nouseva merenpinta on hukuttanut viime aikoina. Odotammeko saarta, joka ratkaisee ilmastonmuutoskiistan?