Sääasema
Sääasema tarjoaa ilmastouutisia ja ympäristöanalyysiä Fifin asiantuntijoilta.
Teksti Maria Haanpää
Ilmastouutisia 15.12.-28.12.
Yhdysvaltain NASA:n mukaan marraskuu oli tänä vuonna ennätyksellisen lämmin. Globaali keskilämpötila oli lämpimin sen jälkeen kun mittaukset aloitettiin vuonna 1880. NOAA:n säätilastojen mukaan tämä marraskuu oli neljänneksi lämpimin maailmassa koskaan mitattu. Ilmastollisesti mielenkiintoisen Australian osalta sama kuukausi oli heidän paikallisen mittaushistoriansa kuumin.
Marraskuun lämpötiloista kirjoittivat WWF Climate Blog, Dr. Jeff Masters’ WunderBlog ja taustoja yksityiskohtaisemmin valottava Climate Progress.
Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa eliölajien maantieteelliseen levinneisyyteen tai elinkiertoon? Useampikin viime viikkoina julkaistu uutinen sivusi tätä kysymystä.
Alankomaiden metsissä pesivät hyönteisravinnolla elävät pitkänmatkanmuuttajat ovat vaikeuksissa, paljastaa Groningenin yliopistossa tehty tutkimus. Näiden lintulajien yksilömäärät ovat pienentyneet rajustikin. Pahimmin kärsineitä lajeja on kultarinta (Hippolais icterina), jonka pesimäkanta kutistui 85 prosenttia vuodesta 1984 vuoteen 2004.
Tutkijat vertailivat ekologialtaan erilaisia lintulajeja ja tekivät sen johtopäätöksen, että juuri nämä metsien linnut eivät enää ”osu” pesinnällään siihen hyönteistoukkien lyhytkestoiseen runsaushuippuun, josta ne ovat riippuvaisia. Alankomaiden metsissä tuon ravinnon esiintyminen on aikaistunut noin kahdella viikolla ilmastonmuutoksen seurauksena.
Monen perhoslajin lisääntyminen on kiihtynyt Keski-Euroopassa, ilmenee Florian Altermattin tutkimuksesta. Altermatt tutki 263 perhoslajia Sveitsin Baselin lähialueilla. Samalla kun seudun lämpötilat ovat kohonneet merkittävästi etenkin vuoden 1980 jälkeen, ovat niin perhosten lisäsukupolvien yksilömäärä (190 lajilla) kuin lisäsukupolvienkin määrä (44 lajilla) kasvaneet.
Tällä tavoin kiihtyneellä hyönteisten lisääntymisellä voi olla monenlaisia ekologisia seurauksia. Se voi muun muassa pahentaa hyötykasveihin kohdistuvia hyönteistuhoja. Perhosuutisen poimi esiin Climate Progress.
Kuinka pitkään eliölajien nykyiset levinneisyysalueet säilyvät ilmastoltaan sopivina kullekin lajille? Tutkijaryhmä on arvioinut, että maapallon ekosysteemien on siirryttävä tällä vuosisadalla keskimäärin 420 metriä vuodessa pysyäkseen itselleen sopivimmassa lämpötilavyöhykkeessä. Vuoristoisilla alueilla lyhyempikin siirtyminen voi riittää (paitsi vuorenhuipuilla, missä ylöspäin siirtyminen on mahdotonta), mutta alavilla mailla ihanteellisen lämpötilan vyöhykkeet ”pakenevat alta” jopa yli kilometrin vuosivauhdilla.
Ongelmia on tiedossa niille lajeille, jotka sietävät vain suppeaa lämpötila-aluetta mutta jotka eivät pysty levittäytymään noin nopeasti. Lisäksi elinympäristöjen sirpaloituneisuus aiheuttaa tilanteita, joissa lajilla ei enää olekaan riittävän lähellä sopivaa paikkaa jonne siirtyä. Tutkijat varoittavat, että sadan vuoden kuluttua ehkä vain kahdeksan prosenttia maailman nykyisistä luonnonsuojelualueista edustaa nykyistä ilmastoaan. Miten aiomme suojella uhanalaisia eliöitä sukupuuttoon kuolemiselta tällaisissa olosuhteissa?
Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistuivat muun muassa Carnegie Insitution for Science ja California Academy of Sciences. Siitä uutisoivat Reuters ja The Guardian.
