Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 24.11.-30.11.

Mikä on ilmastonmuutoksen tämänhetkinen tila? Kööpenhaminan kansainvälistä ilmastokokousta varten on julkistettu tutkijaryhmän yhteenveto The Copenhagen Diagnosis, joka on laadittu varta vasten päättäjiä ja laajempaa yleisöä varten. Se täydentää IPCC:n neljättä arviointiraporttia, joka julkaistiin vuonna 2007, ja jonka jälkeen on tullut paljon uusia tutkimustuloksia ilmastonmuutoksesta.

Diagnoosin sisältö ei ole varsinaisesti uutinen niille, jotka ovat seuranneet ilmastonmuutoksesta käytävää asiakirjoittelua säännöllisesti. IPCC:n aiemmat projektiot ovat osoittautuneet liian varovaisiksi. Grönlannin ja Etelämantereen jääpeite on sulanut nopeammin, merenpinta on noussut enemmän, ja arktisen merijään kesäinen sulaminen on ollut rajumpaa kuin mitä odotettiin.

Raportin ydinsanoma on myös väännetty jokseenkin tutusta rautalangasta. Kasvihuonekaasujen päästelyn kiihtyminen on saatava pysähtymään, eikä sekään riitä, vaan vuosittaisten päästöjen määrä on saatava pienenemään kymmenen vuoden sisällä, jotta välttyisimme ilmastonmuutoksen pahimmilta seurauksilta.

Diagnoosista kirjoittivat Reuters, Yale Environment 360, The Guardian, DeSmog Blog, Real Climate, ABC Science, Dot Earth ja tietysti COP15:n uutiset. Suomessa sen mainitsi vain Maaseudun Tulevaisuus (”Tutkijat: Ilmaston lämpeneminen kiihtyy”).

Kuva: Michael Chiara / Creative Commons.

Osa ilmakehää kuormittavasta hiilidioksidista voitaisiin yrittää sitoa istuttamalla metsää. IUCN:n mukaan eri puolilla maailmaa on yhteensä miljardi hehtaaria sellaista maata, jolla kasvava metsä voitaisiin ennallistaa tai istuttaa takaisin (Reuters).

Isossa-Britanniassa on laskettu, että he voisivat vähentää kasvihuonekaasupäästöjään jopa kymmenen prosenttia, jos neljä prosenttia sikäläisestä maapinta-alasta metsitettäisiin seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana. Urakka olisi laajuudeltaan siis noin 23 tuhatta hehtaaria uutta metsää per vuosi (BBC News, The Guardian).

Max Planck -instituutin johtaman tutkimuksen mukaan maankäyttö on Euroopassa niin intensiivistä, että maaekosysteemien kasvihuonekaasutase on nyt jokseenkin neutraali. Tutkijat varoittavat, että maatalouden ja metsänhakkuiden tehostaminen nykyisestä voi tehdä maanosamme maa-alueista merkittävän kasvihuonekaasujen nettolähteen (Nature Geoscience).

Luomuviljelyllä voidaan lisätä maaperään sitoutuvan hiilen määrää. Soil Associationin mukaan Pohjois-Euroopassa luomuviljely sitoo hiiltä maaperään 28 prosenttia enemmän kuin tavanomainen viljely. Jos kaikki Ison-Britannian viljelysmaa muutettaisiin luomuksi, se sitoisi hiiltä vuodessa melkein saman verran kuin miljoona henkilöautoa päästelee ilmaan (Reuters).

Luomuun siirtymisen voisi yhdistää siihen, että me teollisuusmaiden asukkaat söisimme vähemmän lihaa – eikö voisikin?