YleinenKirjoittanut Maria Haanpää

Arktisen kuumat paikat

Lukuaika: < 1 minuutti

Arktisen kuumat paikat

SääasemaSääasema

Sääasema tarjoaa ilmastouutisia ja ympäristöanalyysiä Fifin asiantuntijoilta.

Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 29.6.-5.7.2009

Arktisen merijään hupenemisesta on saatu taas uutta tietoa. Kööpenhaminan yliopisto rekonstruoi Grönlannin ja Huippuvuorten välisen merialueen jäähistorian 1200-luvulta alkaen yhdistämällä tietoja, jotka saatiin jääkairauksista, vuosirengasnäytteistä ja muun muassa satoja vuosia vanhoista lokikirjoista. Tutkimuksen mukaan merijäätä ei ole ollut näiden yli kahdeksansadan vuoden aikana koskaan niin vähän kuin nykyään.

Jäätutkimus julkaistiin Climate Dynamics -lehdessä. Suomessa siitä uutisoi Helsingin Sanomat (”Meren jääpeite pohjoisessa pienempi kuin koskaan 800 vuoteen”), ja maailmalla siihen kiinnitti huomiota CEJournal.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Arktisen vyöhykkeen lämpeneminen vapauttaa kasvihuonekaasuja – hiilidioksidia ja metaania – ikiroudasta ilmakehään. Arviot routaiseen maahan varastoituneiden hiiliyhdisteiden määrästä vaihtelevat, ja nyt julkaistu kansainvälinen tutkimus esittää niiden määräksi noin 1,5 triljoonaa tonnia hiiltä, mikä on yli kaksinkertainen verrattuna aikaisempiin arvioihin ja kaksinkertainen myös suhteessa siihen hiilimäärään, joka on ilmakehässä paraikaa.

Ikiroutaan varastoitunut hiili on ilmastonmuutoksen kannalta merkittävä uhkatekijä, joka tunnetaan vielä hieman puutteellisesti. Varmaa kuitenkin on, että sulaessaan ikirouta muuttuu helposti hiilenlähteeksi. Radiohiiliajoitusten perusteella tiedetään nimittäin, että suurin osa siitä hiilidioksidista, jota tänä päivänä vapautuu Alaskassa sulavasta maaperästä, on muodostunut jo tuhansia vuosia sitten.

Ikiroutatutkimus julkaistiin Global Biogeochemical Cycles -lehdessä. Suomalaisella mediarintamalla kunnostautui tällä kertaa CO2-raportti; ulkomailla aiheesta uutisoivat Reuters ja ABC.

Eikä siinä vielä kaikki viime viikon huolestuttavat uutiset. Ilmastonmuutokseen liittyvät kuivuus ja ilman korkea hiilidioksidipitoisuus voivat yhdessä heikentää kasvien ravintoarvoa. Australialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että ravintokasvien proteiinipitoisuus laski ja myrkyllisten syanogeenisten glykosidien pitoisuus nousi. Tulevaisuuden globaali ruokaturva edellyttää toisenlaisia kasvilajikkeita kuin joiden varassa olemme nyt. Aiheesta kirjoittivat maailmalla Reuters ja ABC.

Green Inc. -blogin James Kanter näkee merkkejä hiilimarkkinoiden tulevasta kasvusta. Niin kauan kuin hiilivoiman päästöongelmat ovat käytännössä ratkaisematta, yksittäisten suurkaupunkien energiavalinnat eivät pelasta tilannetta, mutta… lähetämme silti tämän viikon sympatiapisteet Kaliforniaan, missä Antonio Villaraigosa on luvannut johtamansa kaupungin Los Angelesin luopuvan hiilivoimalla tuotetusta sähköstä vuoteen 2020 mennessä.