Räps
Palstalla kulttuuritoimittaja Ville Hänninen kirjoittaa kuvista.
Nuorisoa on helppo syyttää, koska se on helposti syypää kaikkeen. Opiskelijat esimerkiksi tuhosivat oman varallisuutensa.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n edustajisto hyväksyi marraskuussa murskaavan suuret kiinteistökaupat. Sekä Vanha että Uusi ylioppilastalo myytiin, samoin koko viereinen kortteli.
Noin 188 miljoonaa euroa on monen mielestä pilkkahinta, mutta nyt eletään ostajan markkinoilla. Työeläkevakuuttaja Keva ansaitsi rakennukset omistukseensa, koska sillä on rahaa. Pian sitä on lisää, koska kauppa kannatti, ostajalle. Keva kertoo tiedotteessaan näkevänsä kiinteistöissä ”paljon kehityspotentiaalia”.
Myyjä vältti taloudellisen konkurssin Lyyran ja Grand Hansan rakennushankkeiden osoittauduttua nollakorkokangastuksiksi. Henkinen konkurssi tapahtui kauan aiemmin. Vanha väki muisteli pitkään Vanhan baaria. Siellä maksaansa kiusasivat kaikki, hinta maksettiin myöhemmin. Heidän postinsakin tuli sinne, mistä sai parhaiten kiinni. Eläköön 60-luku, 70-luku ja 80-luku.
Paljon vähemmän muistellaan Vanhan ei-kosteaa perintöä. Vuosina 1969–94 Vanhalla oli kulttuurikeskus. Ylioppilasteatteri eli voimansa tunnossa. Nuorten ja melkein keski-ikäistenkin muusikkojen bändit soittivat tyylikkäässä ympäristössä.
Koko Suomen tarinalta tuntuu, mitä seuraavaksi tapahtui. HYY alkoi virtaviivaistaa toimintaansa, ajoi kulttuurin ja alkoholistit tiehensä. Tuli tuottoa, muttei tarpeeksi.
Kun aloin opiskella 1990-luvun puolessa välissä, Vanha oli jo kalvakka muisto entisestä. Kun olin karannut työelämään, Vanhalla ei enää käynyt kukaan. Toiminta keskittyi yritysjuhliin. Väärien sukupolvien kulttirakennus ei kiinnostanut.
Ehkä nyt olisi oikea hetki vallata Vanha. Nuoret eivät tietenkään edes muista, mistä on kyse, koska emme me vanhemmatkaan. (Tämäkin on Suomen tarina.)
Ylioppilaskunta osti Helsingin kaupungilta halvalla tontin kaupungin laidalta. Rahat Vanhan rakentamiseen vuonna 1870 hankittiin kansalliskeräyksellä. Noin sata vuotta myöhemmin opiskelijat kamppailivat HYY:n porvareita vastaan valtaamalla oman talonsa. Toisin kuin myöhemmin annettiin ymmärtää, siinä oli järkeä. Sukupolvi sai kasvoja ja ääniä.
Kun HYY antanee keväällä myyntivaltuudet parille jäljelle jääneelle kiinteistölle, ankeaa tulevaisuutta vastaan on taisteltava. Opiskelijoiden pitää taas vallata oma rakennuksensa. Esimerkiksi Aleksis Kiven kuolinmökki Tuusulassa, jonka ylioppilaskunta yhä omistaa. Nyt paikan päällä tuntuu liehuvan vain Teemu Keskisarja uusine ystävineen. Sinne vaan pyllyilemään röhötellen rinnakkain rivissä kuin emän naskit pahnoilla!
