Ilta-Sanomien Facebook-sivun kommentteja ei tarvitse silmäillä pitkälle, kun solvaukset lävähtävät silmille. Maamme ulkoministeriä sanotaan kusettajaksi. Pääministeriä kutsutaan siideripissikseksi ja naikkoseksi. Valtiotalouden tarkastusviraston erotettua pääjohtajaa luonnehditaan rotaksi ja säälittäväksi narsistiksi.

Journalistin ohjeiden liitteessä todetaan seuraavasti: ”Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen.” Kyse on siis muun kuin journalistisen aineiston seurannasta.

Ilta-Sanomien Facebook-sivu (lähes 400 000 seuraajaa) ei tietenkään ole sen ”oma” verkkosivu. Facebookiin menemällä lehti on kuitenkin laajentanut mediatilaansa. Se on vähintäänkin eettisesti vastuussa siellä julkaistusta sisällöstä, myös lukijoiden tuottamista.

Ilta-Sanomissa tiedetään hyvin, että sisältöjä voi moderoida monin tavoin. Lehti onkin rajoittanut muun muassa koronajuttujen kommentointia. Millaista moderoinnin politiikkaa lehti siis noudattaa? Onko odotettavissa, että myös tasavallan presidentti ja eduskunnan puhemies saavat niskaansa solvauksia?

Jos Ilta-Sanomat ei puutu ihmisarvoa loukkaavaan sisältöön, se antaa kommentoijille luvan jatkaa valitsemallaan tiellä. Samalla lehti profiloituu mediaksi, joka tarjoilee juttujaan solvausten ja vihan säestämänä.

Sanottakoon, että Ilta-Sanomien Facebook-sivulta löytyy myös asiallista keskustelua. Se ei myöskään ole ainoa lehti, joka voisi miettiä sosiaalisen median ulokkeitaan.

Olisiko aika perinpohjaiselle ammatilliselle keskustelulle siitä, mitä journalistinen etiikka tarkoittaa sosiaalisessa mediassa?