Emilia Miettinen katsoo kameraan hymyillen, taustalla harmaa seinä.

YhteiskuntaKirjoittanut Emilia MiettinenKuvat Tiiu Hyyryläinen

Hallitus koettelee kansalaisten inhimillistä sietokykyä perustarpeita myöten

Leikkauspolitiikka ruhjoo suomalaisia Maslow'n tarvehierarkian alimpia portaita myöten. Mutta hierarkiasta löytyvät myös avaimet muutokseen, kirjoittaa Emilia Miettinen pääkirjoituksessa.

Lukuaika: 2 minuuttia

Hallitus koettelee kansalaisten inhimillistä sietokykyä perustarpeita myöten

PääkirjoitusPääkirjoitus

Voima on vuodesta 1999 ilmestynyt kulttuurilehti. Puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Pääkirjoitukset ottavat kantaa ja johdattavat lukijat numeron pariin.

Somaan koriin lähelle kaupan kassaa on asetettu myyntiin eriskummallisen näköinen härveli. Tunnistamaton elektroniikka kaiken muun keskellä pistää silmään, joten menen tutkimaan lähemmin. 

USB-johdolla ladattava elektroninen pyyhekumi. 

“Ei enää paristojen vaihtoa!”, tuotteen esittelyteksti riemuitsee. 

Ensin lyö tyhjää, sitten pöyristyn. Lopulta tunnen itseni typeräksi – en nyt vain tajua jotain, onhan tälle pakko olla jokin perusteltu käyttötarkoitus. Eihän tällaisia turhaan valmistettaisi, ei ainakaan maailmassa, joka hukkuu roinaan. 

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Eihän?

Yhdysvaltalaisen psykologin Abraham Maslow’n teoriassa, joka tunnetaan Maslow’n tarvehierarkiana, on viisi tasoa, tärkeysjärjestyksessä alimmasta ylimpään. Alimmalla eli ensimmäisellä tasolla ovat välttämättömät fyysiset tarpeet kuten ruoka, vesi ja uni, joita ilman emme selviäisi hengissä lainkaan. Toinen taso on turvallisuus, mikä merkitsee muun muassa terveyttä ja toimeentuloa, kolmas on sosiaalisuus eli läheiset ihmissuhteet ja ryhmään kuuluminen. Neljännellä sijalla on tunnustuksen tarve. Ihmiset haluavat arvostusta ja tunnustusta muilta. Tärkeää on myös itsekunnioitus.  

Viides ja viimeinen taso hierarkiassa on itsensä toteuttamisen tarve. (USB-johdolla ladattava elektroninen pyyhekumi liittynee jollain lailla siihen.)

Tässä lehdessä Samu Kuoppa ja Riina Tanskanen kertovat, että avaimet kapitalistisen järjestelmän purkamiseen löytyvät tarvehierarkian kolmannelta askelmalta. Nykyinen talousjärjestelmä, jonka kaikennielevä, kyltymätön tuhovoima on ilmastokriisin ytimessä, voidaan purkaa tuomalla ihmiset yhteyteen toistensa kanssa. 

Yhdessä ihmiset voivat vaatia muutoksia vastuullisilta tahoilta.

Voiman kannessa Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa kaupassa ostoskärryn kanssa.
MAINOS: Voima 9/2023 on kulutus-teemanumero. Jos pidät lukemastasi, harkitsethan lehden vuositilausta (39€) tai irtonumeron ostamista (4,90€).

Yhdessä ihmiset voivat itsekin luoda tilalle järjestelmiä, jotta ihmeellinen planeettamme olisi elinkelpoinen vastaisuudessakin, ja kaikki sen suoma hyvä jakautuisi tulevaisuudessa tasa-arvoisesti ja reilusti. 

Orpon hallituksen leikkauspolitiikka koettelee kansalaisten inhimillistä kestokykyä Maslow’n tarvehierakian ensimmäistä ja toista porrasta myöten, monissa tapauksissa yhtä aikaa. Heikoimmassa asemassa olevilta on jo luvattu leikata monista sosiaaliturvan muodoista. Valtiovarainministeri Riikka Purra on uhannut myös ruoan verotuksen kiristämisellä, mikä kaventaisi entisestään kymmenien tuhansien köyhien perheiden leipää. Sitä on jo nakerrettu niin monesta suunnasta, että taitaa kannikasta olla enää vain murut jäljellä. 

Mutta tarvehierarkian kolmas porras – ihmisten yhteys toisiinsa, läheiset, ystävyys, rakkaus – on jotain, mihin kukaan ulkopuolinen kaikkein sydämettömimmilläkään poliittisilla päätöksillä ei voi kajota. 

Ystävät, kolmannella portaalla tavataan! Siten muutetaan maailma paremmaksi.