Mitä voi sanoa
Yleistä ääneenajattelua ja vapaita hajahuomioita.
Raimo Pesonen on helsinkiläinen kirjailija, kulttuurin seka- ja pätkätyöläinen sekä ankara Dr. Gunnin varhaistuotannon fani, joka jaksaa uskoa ihmisessä oleviin positiivisen muutoksen mahdollisuuksiiin.
Modernin taistelukoneen tietojärjestelmien tekemättä jätetyt päivitykset voivat tehdä sotakoneesta käytännössä hyödyttömän. Tämä sitoo tekniset ja poliittiset kysymykset toisiinsa myös HX-hankkeena tunnetussa Suomen taistelukonekaupassa. Huoltovarmuuden säilyminen vuosikymmenien ajan edellyttää luottamukseen perustuvaa ulkopolitiikkaa. Se tiedostetaan myös HX-hankkeen esittelysivulla, jossa ulko- ja turvallisuuspolitiikka mainitaan koneen valintaperusteena suorituskyvyn, hinnan ja huoltovarmuuden ohella.
Miten luottamus sitten saavutetaan ja millaisiin sitoumuksiin Suomea viedään? Tietokirjailija Pentti Sainio näkee Suomen liukuneen asekauppojensa myötä eräänlaiseksi Yhdysvaltojen apujoukoksi, joka vain odottaa kutsua seuraavaan Libyan pommitusten tapaiseen operaatioon. Hänen mukaansa Hornetien risteilyohjusten toimintakyky on yhdysvaltalaisten peukalon alla.
Kymmenien miljardien aseinvestointeja perustellaan itsenäisellä puolustuksella, mutta toimivatko modernit sotakoneet silloinkin, kun Donald Trumpilla on huono päivä? F-35:n kohdalla on epäilty mahdollisuutta estää koneiden käyttö etänä annettavalla käskyllä. Aihetta on käsitellyt muun muassa Jari Mäkinen tiede- ja tekniikkasivusto Tiedetuubi.fi:n HX-ehdokkaita ruotivassa artikkelissaan. Mäkinen toteaa, että F-35 vaatii joka tapauksessa taakseen koko tietosysteemiä.
Ilmavoimien operaatiopäällikkö ja HX-hankejohtaja eversti Juha-Pekka Keränen pitää ajatusta jonkinlaisesta koneen etälamauttamisesta epäuskottavana.
”Ehkä jotain tämäntyyppistä on, ehkä ei. Itse en siihen usko”, hän toteaa.
Keränen kertoo, että ilmavoimat vaihtavat nykyisten Hornet-taistelukoneiden toiminnan mahdollistavat salaamisavaimet päivittäin. Silloin kun ilmassa tehdään yhteistyötä Ruotsin tai Nato-maiden kanssa, käytössä ovat yhteiset salausjärjestelmät, jotka mahdollistavat tiedon vastaanottamisen ja vaihtamisen.
Yhteisten järjestelmien käytössä on kyse poliittisista valinnoista; on pyritty ja onnistuttu pääsemään yhteistoimintaan tiettyjen valtioiden kanssa. Poliittisiin päätöksiin sinänsä Keränen ei ota kantaa.
Puolueettomuuspolitiikan kaudella Suomi osti hävittäjiä sekä idästä että lännestä. Hornet-hankinta oli suunnanmuutos ja alku sotilasyhteistyön syventämiselle Yhdysvaltojen kanssa. Vastaavia merkityksiä latautuu väistämättä myös tulevaan taistelukonekauppaan.
