Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Mirka Kartano
Paikallisten into vapaaehtoistöihin helpottaa katastrofin pelastustöissä.
Uusi vuosi on lähtenyt kangerrellen käyntiin hyökytulvien runtelemassa Australiassa. Queenslandissa tulvat ovat surmanneet jo yli kolmekymmentä ihmistä jättäen tuhansia kodittomaksi. Ukkosmyrskyjen ja raekuurojen riivaaman Queenslandin ohella tulvat valtaavat nyt Victorian osavaltiota, jonka pohjois- ja keskiosia on koetellut sateisin tammikuu kautta historian. Tiistai-iltaan 18. tammikuuta mennessä 51 victorialaiskylää ja -kaupunkia oli tulvavesien saartamana. Hädin tuskin syyskuun suurtulvista selvinnyt osavaltio on varautumassa pitkittyvään katastrofiin.
Suurtulvat ovat suistaneet koko maan poikkeustilaan. Inhimillisen tragedian ja kaaoksen lisäksi tulvatuhot ovat leikkaamassa ison loven Australian talouteen. Maan johto ei toistaiseksi ole laittanut tuhoille loppusummaa, mutta Australian yleisradion ABC:n mukaan katastrofin kustannusten pelätään nousevan jopa 30 miljardiin dollariin (reiluun 20 miljardiin euroon). Tulvat ovat vahingoittaneet etenkin maan hiili- ja ruokateollisuutta, jonka välittömänä seurauksena elintarvikkeiden hintojennousu tuntuu jo nyt australialaisten kukkaroissa.
Vaikka uutiskuvat hyökytulvien tuhoamista asuinalueista ovat varsin karua katseltavaa, tulviin, myrskyihin ja puskapaloihin tottuneet australialaiset suhtautuvat luonnonmullistuksiin varsin rauhallisesti. Paikallisten auttamishalu on kova ja ihmiset ovat aktiivisesti lahjoittaneet tulvauhreille niin aikaa, rahaa kuin vaatteita. Volunteer Australian mukaan peräti 60 000 australialaista on jo rekisteröitynyt auttamaan pelkästään Queenslandin raivaustöissä. Myös yritysmaailmassa on laitettu kilpaa kortta kekoon. Muun muassa Brisbanessa kuun lopussa järjestettävä Raggamuffin-festivaali on alentanut lippujensa hintaa kolmanneksella ja koko konsertin tuotto lahjoitetaan tulvauhrien auttamiseksi ja kaupunkien jälleenrakennukseen.
Luonnonmullistukset ovat koetelleet Australiaa kautta historian, mutta viime vuosille sattuneet suuronnettomuudet ovat lisänneet niin julkista- kuin kahvipöytäkeskustelua ilmastonlämpenemisestä. Australian hallitus on tunnetusti ollut nihkeä ilmastopolitiikassaan ja maa muun muassa ratifioi Kioton ilmastosopimukseen vasta vuonna 2007. Ensimmäinen vihreän puoleen jäsen valittiin puolestaan parlamenttiin viime vuonna.
Viimeksi vakava luonnonkatastrofi koetteli Victoriaa kaksi vuotta sitten, kun Mustaksi lauantaiksi nimetty puskapalojen aalto surmasi lähes kaksisataa ihmistä haavoittaen yli neljääsataa. Palot tuhosivat kokonaisia kyliä, joiden jälleenrakennus on edelleen kesken.
Toowoomban tulvavesien nousu Youtubessa:
