Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Jenni Jarventaus
Konservatiivit arpovat jo joukostaan presidenttiehdokkaita.
Kamalaa mutta totta: Yhdysvalloissa on jo aluillaan vuoden 2012 presidentinvaalit. Tuntuu, että vasta viime viikolla seisoin kahden miljoonan muun kanssa Washingtonin paraatikeskustassa kuuntelemassa miten Bono ja Beyoncé lauloivat serenadeja ensimmäiselle mustalle presidentille. Amerikan ilmatila oli toivoa ja höyrypäistä onnea täynnä.
Nyt tunnelma on toinen. Obama hoippelehtii kriisistä toiseen, ja republikaanit kokoavat joukkojaan löytääkseen miehelle vakavan haastajan. Kampanjakouhotus lähti käyntiin pari viikkoa sitten Iowassa, missä pidettiin republikaanien straw poll eli epävirallinen äänestys, jolla mitataan ehdokkaiden alkuvaiheen suosiota. Iowan tulokset ovat epäluotettavia mutta maissipeltojen keskellä ehdokkaista alkoi erottua piirteitä, joista voi veikata kisan kulkua.
Michele Bachmann
Iowan äänestyksen voittaja ja teekutsuliikkeen suosikki, jota media seuraa kuin Sarah Palinia vuonna 2008. Vähintään yhtä uskovainen ja asiakysymyksissä torvelo kuin Palin. On ilmoittanut olevansa kuuliainen, kristitty vaimo, joka taipuu täysin aviomiehensä tahdon alle. Kuten Palin, palaa todennäköisesti mediassa poroksi ennen kuin voi nousta varteenotettavaksi ehdokkaaksi.
Rick Perry
Teksasin kuvernööri, joka muistuttaa kaikin puolin tuplavee-Bushia. Fox Newsin suosikki, joka laukoo arveluttavia lausuntoja mistä tahansa vasemmistolle haiskahtavasta. Tällä hetkellä todennäköisin ehdokas, mutta saattaa päätyä samaan tilaan kuin Rudy Giuliani: enemmän hypeä kuin sisältöä.
Mitt Romney
Valokuvauksellinen miljonääri ja entinen Massachusettsin kuvernööri, jolla on vankka asiakokemus. Kaksi estettä ehdokkuudelle: on mormoni (eli fundamentalistikristittyjen silmissä epäilyttävä) ja ajoi kuvernööriaikoinaan liian obamamaista politiikkaa, kuten universaalia terveydenhoitoa. Kääntänyt kelkkansa täysin ja jos onnistuu esiintymään tarpeeksi konservatiivina, saattaa voittaa ehdokkuuden.
Ron Paul
Äarilibertaarien suosikki ja ikuinen yrittäjä presidentinpallille. Haluaa vetää Yhdysvallat kaikista kansainvälisistä järjestöistä ja konflikteista, sitoa dollarin kullan arvoon ja kutistaa valtion keskushallinnon minimiin. Rakastettava, höpsö vaari, jolla ei ole mitään mahdollisuuksia keskivertokonservatiivin suosioon.
Rick Santorum
Entinen senaattori Pennsylvaniasta. Tunnettu homovastaisista kannanotoistaan, joiden ansiosta homoaktivistit ovat uudelleen määrittäneet sanan ”santorum” tarkoittamaan erästä anaaliseksin sivutuotetta (googleta Santorum). Sosiaalikonservatiivi melkein tuplavee-Bushin malliin. Toistaiseksi liian tuntematon voittaakseen ehdokkuuden.
Herman Cain
Georgian osavaltiossa vaikuttava pitsamiljonääri ja ainoa musta republikaaniehdokas. Tunnettu islaminvastaisista mielipiteistään. Ei mitään mahdollisuuksia presidenttiehdokkaaksi.
Jon Huntsman
Entinen Utahin kuvernööri ja Obaman nimittämä Yhdysvaltain Kiinan-suurlähettiläs, joka puhuu sujuvasti mandariinia. On maltillinen sosiaali- ja ympäristöasioissa ja herättää siksi huolta demokraateissa, joiden pahin pelko on keskustaäänestäjiin vetoava republikaani. Toistaiseksi kuitenkin liian tuntematon vedotakseen keskivertoäänestäjään.
Newt Gingrich
Vanha konservatiivijäärä, joka on toiminut demokraattien kiusana jo vuosikymmeniä. Suurin ongelma yksityiselämänsä, jossa käyttäytynyt sikamaisesti (www.vanityfair.com/online/daily/2010/08/an-unabridged-guide-to-all-of-newt-gingrichs-wives). Eilispäivän nimi, jonka koko kampanjahenkilökunta erosi hiljattain miehen öykkäröinnin takia.
Lisäksi kisaan saattaa vielä ilmestyä musta hevonen, joka sotkee koko pakan. Vaaleihin on reilut 14 kuukautta aikaa, joten kaikki on mahdollista. Popcornit paistumaan vaan.
