Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Reetta Heinonen
Hullu koeruljanssi on ohi Thaimaan kouluissa – paitsi niiltä raukoilta, jotka reputtivat.
Thaimaassa kesä alkaa helmikuun lopussa. Koululaiset ovat lomillaan maaliskuusta toukokuun loppuun, ja koulu alkaa taas kesäkuussa.
Ennen lomia lukiolaiset joutuvat kuitenkin läpikäymaan varsinaisen tulikokeen: päättökokeet.
Ennen jokaista lomaa on kokeita. Syyslomaa edeltavat mid-termit (eli ”lukukauden puolivälin kokeet”) ja ennen uudenvuodenlomia on taas kokeiden aika. Nuo kokeet ovat kuuitenkin vain pikkukokeita, jotka eivät vaikuta päättöarvosanaan kovinkaan paljoa.
Päättökokeet sen sijaan vaikuttavat. Sen näkee opiskelun vakavuudessa.
Kokeisiin luetaan, ja luetaan, ja luetaan. Isäntäperheeni lukioikäinen tytär eristi itsensä neljäksi päiväksi mökkiin ja luki 12 tuntia päivässä, ja koki silti lukeneensa liian vähän.
Samanlaista näytti lukeminen olevan myös yliopistoikäisillä ystävilläni. Helpommalla eivät pääse siis hekään.
Täällä kokeisiin lukemisessa on kuitenkin omat pienet ongelmansa, kuten se, ettei välttämättä tiedä, mitä pitäisi lukea.
Opettaja saa päättää itse, mita opetussuunnitelmaansa mahduttaa. Ja vaikka jotakin asiaa ei käsiteltäisi tunnilla ollenkaan, se ei tarkoita, etteikö sitä voisi kysyä kokeessa. Jotkut opettajat ovat kuulemma kysyneet kokeissaan myös asioita, joita ei löydy koko koulukirjasta.
Ja vaikka olisi osannut lukea kokeisiin oikeat asiat, ei läpipääseminen ole silti ollenkaan varmaa. Täällä on esimerkiksi hylätty kokonainen luokallinen, koska opettaja oli unohtanut laittaa koepaperiin yhden kysymyksen.
Koeviikolla ei tunteja pidetä, vaan oppilailla on noin nelja muutaman tunnin mittaista koetta päivässä.
Aikaisin aamulla, jopa kuuden maissa, oppilaat kiiruhtavat koululle kuuntelemaan opettajien viimeiset vinkit ennen h-hetkeä.
Kokeiden jälkeen jännitetaan monta päivää koearvosanoja. Läpipäässeille ei ilmoiteta ollenkaan, hylätyn saaneet vaan kutsutaan uusintakokeisiin.
Kokeita ei siis anneta takaisin: huonoja arvosanoja saaneet eivät tiedä, missä tekivät virheitä, jolloin uusintakokeisiin lukeminen on vaikeaa. Ja jos koetta ei saa uusinnoissakaan läpi, joutuu tenttimaan koko vuoden uudestaan.
Kilpailu yliopistopaikoista on kovaa, joten lukiolaisilta odotetaan huipputason arvosanoja.
Arvosteluasteikko on nollasta neljään. Tuttavani keskiarvo oli hieman kolmen yläpuolella, ja tämä tulos oli hänelle surkea ja masentava. Hän saattaa jopa joutua vaihtamaan koulunsa astetta ”huonompaan” huonojen tulostensa takia.