Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Kristiina Koivunen
Nokia menetti maineensa Lähi-idän tärkeimmällä nousevalla markkina-alueella.
Kun iranilaiset nuoret pakenevat Irakiin, heillä on mukanaan yllään olevat vaatteet sekä uusinta mallia oleva kännykkä ja läppäri.
Eurooppalaiset tiedotusvälineet näyttävät Iranin takapajuisena maana, jossa mustiin kaapuihin pukeutuneet massat vaeltelevat kaduilla. Iranilaiset nuoret, joita minä olen tavannut, ovat toista maata. Kaikki tuntuvat olevan tietokonespesialisteja. Iranissa myydään piraattikopioita uusimmistankin tietokoneohjelmista lähes cd-levyn hinnalla ja nuoret hankkivat niitä innokkaasti. Iranissa on kymmeniä tuhansia bloggareita.
Iran on suuri ja rikas maa. 70 miljoonan asukkaan maa on valtava markkina-alue teknologia-alan yrityksille.
Tällä hetkellä iranilaiset inhoavat Nokiaa, koska se myi maan islamistihallitukselle salakuuntelulaitteiston. Monilla tuntemillani iranilaisilla on Nokian kännykkä, mutta kun tulee aika hankkia uusi kännykkä, he aikovat vaihtaa merkkiä.
Salakuuntelulaitteiston myynti Iranin diktatuurihallitukselle antoi Nokialle varmaan hyvät voitot, mutta samalla yritys menetti paljon suuremman asiakaskunnan eli maan asukkaat. Suomalais-saksalaisen teknologiayrityksen Nokia Siemens Networksin markkinointijohtaja Barry Frenchin pahoittelut siitä, että yritys teki virheen ei Nokian mainetta palauta.
Mitä Iranin taloudessa tapahtuu tulevaisuudessa, kun maa muuttuu demokratiaksi? Iran on jo nyt rikas maa, mutta suuri osa sen varoista kuluu islamilaisen vallankumouksen vientiponnisteluihin eli monien Lähi-idän kapinallis- ja terroristiryhmien aseistamiseen. Kun nämä varat käytetään kotimaassa, Iranin elintaso kohoaa entisestään. Ja näiltä tulevaisuuden markkinoilta Nokia on pelannut itsensä ulos.
Saddam Husseinin armeija pommitti kemiallisilla aseilla Irakin kurdialueita vuonna 1988. Nyt pari vuosikymmentä myöhemmin Kurdistanin aluehallitus yrittää saada vastuuseen niitä saksalaisia yrityksiä, jotka aikoinaan auttoivat Saddamin armeijaa hankkimaan kemiallisia aseita. Myös Nokia voi olla varma siitä, etteivät iranilaiset unohda sen yhteistyötä islamistihallituksen kanssa.
Nokian on myöhäistä palauttaa mainettaan Iranissa, mutta muut voivat ottaa opiksi sen töppäilyistä.
