Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Anna Palmén
Ystävä sai vihdoin rakkaansa.
Avioituminen Palestiinassa ei ole mikään yksinkertainen kuvio. Seurustelua ei tunneta arabikulttuurissa, joten ”sen oikean” metsästäminen on vaikeaa. Yleensä mies tiedustelee naisen tuntevilta sukulaismiehiltä lisätietoja rakkauden kohteesta ja hyvällä tuurilla mies saatetaan kutsua naisen kotiin kahville.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nuori pari saisi kahvitella kahden kesken. Mukana on aina naisen perhe ja usein myös miehen vanhemmat. Lyhyen session jälkeen nainen päättää, saako mies tulla kahville uudestaan vai haluaako hän tavata mahdollisesti jonkin toisen miehen.
Kihlautunut pari voi jo kulkea yhdessä kaupungilla, mutta yöksi tiet aina erkanevat. Yhteinen yö ennen naimisiinmenoa on ennenkuulumatonta arabikulttuurissa.
Betlehemissä asuva palestiinalainen ystäväni rakasti kahdeksan vuotta samaa naista, mutta hänen perheensä ei hyväksynyt jostain syystä tyttöä. Hänessä ei ollut kenenkään mielestä mitään vikaa, mutta syynä taisi olla se, että miehen varakkaat vanhemmat eivät kelpuuttaneet pojalleen tavallista naapurintyttöä morsiameksi.
Viimeisen vuoden ajan ystäväni vanhemmat ovat painostaneet häntä löytämään uuden naisen ja menemään naimisiin. Miehellä on ikää vasta 25 vuotta, mutta arabikulttuurissa se on tavallinen avioitumisikä. Ystäväni piti kuitenkin päänsä ja ilmoitti menevänsä naimisiin vain rakastamansa naisen kanssa. Viikko sitten lauantaina pari kihlautui. En ole ikinä nähnyt ystävääni niin onnellisena. Vanhemmat näyttivät lopulta hyväksyneen sen, että heidän poikansa sai itselleen rakastamansa naisen.
Olin mukana kihlajaisissa, joihin oli kutsuttu 250 henkeä. Ne oli ystäväni isän mukaan pienet juhlat. Tanssimme, joimme ja söimme pitkälle aamuyöhön arabilaulajan nostattaessa tunnelmaa entisestään.
Palestiinalaiset osaavat juhlia ja nauttia, vaikka he elävätkin miehityksen keskellä. Heille riittää pienet unelmat, vaikka se, että löytää itselleen elämänsä rakkauden. Olosuhteilla ei ole niin väliä, kunhan on rakkautta ja läheisiä ympärillä.
Seuraavana päivänä oli lukionsa päättäneiden opiskelijoiden vuoro juhlia. Isoon juhlasaliin oli kutsuttu 800 henkeä. Meno tanssilattialla yltyi villiksi, kun nämä kahdeksantoistakesäiset nuoret päästivät tanssijalan irti.
Katsoin heidän onneaan ja iloaan sivusta. He näyttivät ja vaikuttivat samanlaisilta nuorilta kuin kuka tahansa, missä päin maailmaa tahansa. Nämä nuoret elävät kuitenkin Betlehemissä Israelin rakentaman turvamuurin sisällä. Monilla heistä ei ole lupaa mennä edes muurin toiselle puolelle Jerusalemiin. Mutta silti näillä aurinkoisilla nuorukaisilla näyttää olevan toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Mikään ei estä heitä toteuttamasta heidän suurimpia unelmiaan.
