Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Tuuli Hakulinen
Yksipyöräisillä ongelmalähiöön.
Tutustuessani Larisaan ja Astridiin noin 10 vuotta sitten. He jonglöörasivat ja ajelivat yksipyöräisillä tietyillä Pietarin pahamaineisilla kulmilla yrittäen luoda suhteita seudulla hengaileviin ongelmanuoriin. Ideana oli perustaa sirkus ja näin tarjota syrjäytyville nuorille mielenkiintoisempi vaihtoehto liimanhaistelun, väkivallan ja pikkurikollisuuden sijaan.
Seurasin tyttöjen puuhia epäuskoisena ja ihailin heidän rohkeuttaani ja suuruudenhulluuttaan. Projekti vaikutti aivan utopistiselta: ensimmäiset kontaktit katunuoriin päätyivät siihen, että sirkusvälineet pöllittiin ja näille parikymppisille maailmanparantajille haistateltiin paskat.
Tytöt eivät kuitenkaan lannistuneet pienistä, ja pian nuoriso osoittivat myös kiinnostuksensa sirkustelijoita kohtaan. Aluksi katunuorten Sirkus Upsala asui itsekin kadulla: treenejä pidettiin puistoissa ja aukioilla, joskus väliaikaisissa treenitiloissa. Sittemmin muiden lapsia auttavien hyväntekeväisyysjärjestöjen avulla aloittavalle nuorisosirkukselle löytyi myös omat treenitilat, ja siitä lähtien treenejä pidettiin joka ilta.
Ongelmanuorten elämän tukemiseksi hommattiin erityispsykologi, joka auttoi ongelmissa kotona ja koulussa. Sirkuksen artisteilla on kyllä nimellisesti kodit, mutta lähes jokaisen kotona oli vakavia ongelmia: alkoholisti- tai narkomaanivanhemmat, perheväkivaltaa ja köyhyyttä.
Alussa kompastuskiviä oli joka lähtöön: nämä lapset eivät todellakaan olleet tottuneet säännölliseen elämänrytmiin taikka yhteisvastuuseen. Minä päivänä tahansa porukka saattoi kadota hengailemaan lähiöön ja jonkun ajan päästä sekavina takaisin. Pitkäjännitteisyyttä harjoitteluun ei löytynyt juuri keneltäkään, huuto ja kiroilu kaikuivat treenihallissa tämän tästä.
Sirkuksen taiteellinen johtaja Larisa asetti kuitenkin alusta asti korkeat tavoitteet: ryhmä alkoi heti harjoitella yhteistä näytöstä varten – kunnianhimoiset tavoitteet ja Larisan usko lasten kykyihin lisäsivät motivaatiota, ja jo ensimmäisen vuoden lopussa sirkus lähti esiintymään Berliiniin.
Sirkus ja sen nuoret artistit tuntuivat yhdessä osoittavansa itselleen sekä koko maailmalle, että kaikki on mahdollista. Sirkus Upsala jatkoi kehitystään jokailtaisin treenein ja jokavuotisin kiertueineen. Tällä hetkellä sirkuksessa toimii yhteensä kolme ryhmää, noin 10-vuotiaista aloittelijoista lähes parikymppisten nuorten aikuisten ryhmään. Jokaisella ryhmällä on oma näytöksensä.
Näytökset ovat voittaneet useita palkintoja kansainvälisillä festivaaleilla. Upsala-sirkus on Venäjän ainoa uutta sirkusta tekevä ryhmä, jonka näytöksissä on perinteisen venäläisen sirkuksen ”temppu-ja-kumarrus” –kaavan sijaan yhdistelty mestarillisesti tanssia, teatteria ja sirkustemppuja.
Katselen henkeä haukkoen sirkus Upsalan uusinta näytöstä, muistelen sitä sateistä päivää vuonna 2000 ja ensimmäistä tapaamistani Larisan ja Astridin kanssa – ja päätän tästä lähtien uskoa haaveisiini rohkeammin.
Sirkus Upsala esiintyy Helsingissä torstaina 20.8 klo 18.00. Osoite: Sirkus Helsingin tila, Aleksis Kiven katu 17a, Helsinki. Liput 4 / 7 euroa.
