Teksti Tuuli Hakulinen

Pietarilaisen lähiön asukkaat savustivat rakennusfirman pois takapihaltaan.

Vielä pari kuukautta sitten tilanne Luoteis-Pietarin lähiössä vaikutti asukkaiden kannalta epätoivoiselta. Rakennusyritys Severnyi Gorodilla oli taskussaan vuokrasopimus koskien Komendantskij prospekt 40:ssa sijaitsevaa tonttia, ja muutkin rakentamisen aloittamiseen vaadittavat paperit kunnossa. Samainen tontti sattui kylläkin kuulumaan myös Pietarin suojeltuihin viheralueisiin, mihin vedoten ympäröivien talojen asukkaat aloittivat kamppailun puiston pelastamiseksi.

Aktiiviasukkaat järjestäytyivät ”Komendantskin kulmat” -ryhmäksi ja lähiössä alkoi nimien kerääminen kaupunginjohtajalle luovutettavaan adressiin sekä oikeudenkäynnin valmistelu.

Rakennusfirma ei jäänyt oikeudenkäyntiä odottamaan, vaan käynnisti välittömästi rakennuspuuhat. Tontti aidattiin betoniaidoilla ja puiden hakkaus alkoi. Jos tontilta hakataan viheristutukset, ei kaupungilla eikä asukkailla ole enää mitä suojella, ja näin ollen konflikti päättyisi lyhyeen, tuntui rakennusyritys tuumaavan. Ja kerrostalon rakennus päästäisi aloittamaan rauhassa. Jos tarina päättyisi tähän, kyseessä olisikin varsin tyypillinen pietarilainen tihennysrakennustarina.

Mutta Komendantskin kulmien asukkaat päättivätkin olla luovuttamatta helpolla. Puita kaadettaessa kynnelle kykenevät juoksivat heti asunnoistaan rakennuskoneiden eteen häiritsemään töitä. Seuraavana päivänä asukkaat järjestivät talkoot ja istuttivat uusia puita tontille. Alueelle pystytettiin myös teltta ja järjestettiin ympärivuorokautinen päivystys, jotta rakennusfirma ei aloittaisi perustustöitä yön hiljaisina tunteina.

Viikonloppuisin asukkaat kokoontuivat betoniaitojen keskelle talkoisiin, vaihtamaan kuulumisia, laulamaan, suunnittelemaan tulevaa toimintaa ja pitämään yhteyttä lehdistön edustajiin… Asukkaiden aktiivisuutta voi vain kadehtia. Itse satuin paikalle noin kuukausi sitten ja kuvasin innoissani asukkaiden toimia. Ihailin asukkaiden optimismia ja yhteishenkeä, mutta en kuitenkaan hetkeäkään uskonut, että he saisivat näin puiston pelastettua rakennustoimilta.

Mutta olin väärässä: jo muutaman viikon kuluttua itse kaupunginjohtaja Valentina Matvijenko perui rakennusfirma Severniy Gorodille myönnetyn rakennusluvan ja määräsi heidät purkamaan betoniaidat. Ja parin viikon kuluttua aita todellakin purettiin. Ja minä moitin itseäni liiasta skeptisyydestäni ja julkaisen tämän kuvasarjan aloitekyvyn ja itseensä uskomisen kunniaksi.