YleinenKirjoittanut Jenni Järventaus

Obaman koulutodistus

Lukuaika: 2 minuuttia

Obaman koulutodistus

KirjeenvaihtajatKirjeenvaihtajat

Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.

Teksti Jenni Jarventaus

Yhdysvaltojen presidentti sai Nobelin. Mitä hän on oikein saavuttanut?

Yhdysvalloissa vedettiin perjantaina 9. lokakuuta sumpit väärään kurkkuun lukemattomissa aamiaispöydissä, kun ilmeni, että Nobelin rauhanpalkinto on myönnetty presidentti Barack Obamalle. Amerikkalaisten reaktioita oli lysti seurata. Republikaanit kiihdyttivät itsensä odotettuun raivotilaan siitä, että moinen antikristus palkittiin rauhantekijänä. Oikeisto haukkui Nobel-komiteaa eurooppalaisen vasemmistoeliitin propagandatorveksi, jonka jakamilla tunnustuksilla on yhtä paljon painoarvoa kuin hampurilaisaterioista löytyvillä palkinnoilla.

Demokraattienkin riveissä uutinen tyrmistytti. Jopa vannoutuneiden Obama-fanien, jotka pitävät maan ensimmäistä tummaihoista presidenttiä Messiaksen toisena tulemisena, oli pakko myöntää, että mies taisi saada tunnustuksen himppusen liian aikaisin. Nopea laskutoimitus näyttää vahvistavan tämän: Nobel-komitea nimeää rauhanpalkinnon ehdokkaat helmikuussa, jolloin Obaman hallinto oli istunut Valkoisessa talossa muutaman viikon. Siinä ajassa he olivat tuskin saaneet toimistotarvikkeet purettua laatikoistaan.

mainos

Rauhanpalkinto olikin ennemmin norjalaisten kannustus Obaman tavoitteille kuin tunnustus hänen saavuttamilleen asioille. Vähän niin kuin maratoonarille annettaisiin kultamitali hyvästä yrittämisestä ennen kisan alkua tai lupaavalle elokuvaohjaajalle Oscar ennen yhdenkään ruudun kuvaamista. Obama itse myönsi heti kättelyssä, ettei ansaitse palkintoa mutta ottaisi sen vastaan ”kutsuna voittaa vuosisatamme haasteet”.

Ansaittu tai ei, rauhanpalkinto on saanut monet puntaroimaan Obaman kohta yhdeksänkuukautisen hallinnon aikaansaannoksia. Täysin puolueellisesta, viher-liberaalista näkökulmastani Obaman väliaikatodistus näyttää seuraavalta.

Sukupuolten tasa-arvo: 8+. Ensimmäinen laki, jonka Obama allekirjoitti voimaan oli ns. Lilly Ledbetter -laki, joka edistää naisten ja miesten tasa-arvoista palkkausta. Aloite mahdollistaa myös takautuvasti työantajan haastamisen oikeuteen, jos palkkasyrjintää tapahtuu. Hieno homma.

Ympäristö: 7. Obaman aika on toistaiseksi mennyt Bushin lakien kumoamisessa, jotka antoivat teollisuudelle vapaat kädet mellastaa luonnonsuojelualueilla päästöistä välittämättä. Plussaa Obama saa, koska on suunnannut elvytysrahoja vihreän teknologian kehittämiseen ja velvoittanut amerikkalaiset autovalmistajat kehittämään vähemmän bensasyöppöjä autoja. Miinusta tulee kuitenkin demokraattihallinnon haluttomuudesta toteuttaa kampanjan aikana tehtyjä radikaaleja ympäristönsuojelualoitteita. Vaikka demokraateilla on hallussaan Valkoinen talo ja enemmistö kongressista, Obama hissuttelee ympäristöasioissa vielä liikaa republikaanien pillien mukaan.

Talous: 9-. Verrattuna tuplavee-Bushin aikaansaannoksiin, Obama on suorastaan loistanut talouden saralla. Perittyään edeltäjältään suurimman talouskriisin sitten 1930-luvun, Obama on elvytyspaketeilla onnistunut estämään pankkiromahduksia ja maailmantalouden luisumisen pohjattomaan rotkoon. Työttömyys on kuitenkin amerikkalaisittain hurjan korkeissa luvuissa, eikä uusia työpaikkoja synny tarvittavaan tahtiin. Samaan aikaan kun keskiluokka kurjistuu, Wall Street on jo saanut miljoonabonuksensa takaisin.

Terveydenhuoltouudistus: 6. Obaman suurin moka tähän mennessä. Obama lupasi laittaa Amerikan karmean terveydenhuoltojärjestelmän remonttiin, mutta miehen kannattajat ovat pettyneet pahasti urakan jälkiin. Demokraattihallinto on lipsunut alkuperäisestä suunnitelmastaan, joka takaisi terveydenhuollon kaikille ja leikkaisi vakuutusyhtiöiden valtavia voittoja, ja antanut liian suuria myönnytyksiä niin republikaaneille kuin vakuutusfirmoillekin. Uudistusesitys nykyisessä muodossaan on surkea sotku, jonka kustannukset näyttävät siirtyvän veronmaksajien, ei vakuutusyhtiöiden, maksettaviksi.

Ulkopolitiikka: 8 1/2. Obamalla on ollut muutamia tähtihetkiä ulkopolitiikan saralla, kuten muslimimaailmalle pidetty puhe Kairossa ja päätös perua Puolaan ja Tsekkiin kaavailtu ohjustorjuntajärjestelmä, joka oli vanhentunut idea jo syntyessään. Kritiikkiä mies on puolestaan niittänyt varovaisesta suhtautumisestaan Iraniin ja muutamasta protokollamokasta (Ipod lahjaksi kuningatar Elisabethille, pokkurointi Saudi-Arabian kuninkaalle, kaveeraaminen Hugo Chávezin kanssa). Hiljattain Obama päätti siirtää tapaamistaan Dalai Laman kanssa — ele, jota pidettiin joko nöyrtymisenä kiinalaisille tai realismin sanelemana vetona.

Irak ja Afganistan: 8. Kriitikoiden mukaan Obama on viivyttänyt liian pitkään lisäjoukkojen lähettämistä Afganistaniin, jonka tilanne luisuu parhaillaan persmäkeä pitkin allikkoon. Puolustajien mukaan päätös keskittyä rauhanomaiseen valtionrakentamiseen aseellisen mahdin voimasta on kuitenkin oikea. Irakista vedetään suurin osa amerikkalaisjoukoista pois ensi kesänä, Obama on luvannut.

Seksuaalinen tasa-arvo: 6 1/2. Obama on hokenut lakkauttavansa käytännön, jonka mukaan Yhdysvaltain armeijassa palvelevien homojen ja lesbojen pitää erottamisen pelossa salata seksuaalinen suuntautumisensa. Don’t ask, don’t tell -politiikka kuitenkin elää ja voi hyvin. Myöskään homoliittojen laillistamista Obama ei ole näkyvästi tukenut. Pari viikkoa sitten hän kuitenkin vakuutti lunastavansa seksuaalivähemmistöille tekemänsä lupaukset. Katsotaan.

Keskiarvo: 7 1/2. Summa summarum? Ei huippuoppilas, mutta varsin välkky verrattuna edeltäjäänsä.