Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Anna Palmén
Länsirannan muurissa lukee ”Ich bin ein Berliner”.
Saksa juhli eilen Berliinin muurin kaatumista, josta on tarkalleen 20 vuotta. Muurin tarkoituksena oli estää itäsaksalaisten pääsy länteen. Muurin murtumispäivänä kymmenet tuhannet haltioituneet ihmiset ryntäsivät muurille päästäkseen toiselle puolelle.
Länsirannalla tällaista ilonpäivää odotetaan vielä hartaasti. Israel aloitti turvamuuriksi kutsutun esteen rakentamisen vuonna 2002. Tarkoituksena oli estää palestiinalaisten itsemurhapommittajien pääsy Israeliin. Pääosin kahdeksan metriä korkean turvamuurin kokonaispituudeksi on määrätty 703 kilometriä, josta on tällä hetkellä valmiina 413 kilometriä. Osa muurista on konkreettista betonia, mutta monissa kohdissa betonin tilalla on sähköaita.
Betlehemissä muuria koristaa ravintolan ruokalista. Ravintolan ikkunasta näkyy suoraan muuri, joten muuta listaa ei tarvita.
Muuri vaikeuttaa palestiinalaisten liikkuvuutta ja toimeentuloa Länsirannalla. Paikalliset viljelijät eivät pääse maillensa keräämään satoa, ja muuri on syönyt myös monien viljelijöiden maita. Länsirannalla muuri koukkaa useissa paikoissa Israelin ja Jordanian välille vuonna 1949 vedetyn vihreän linjan yli. Monille työssäkäynti Jerusalemissa on osoittautunut mahdottomaksi, koska Israel ei myönnä kaikille palestiinalaisille työlupaa. Ne, joilla on lupa, jonottavat aamuvarhain tuntikausia tarkastuspisteellä päästäkseen töihin.
Betlehemissä ensimmäiset työntekijät saapuvat jonoon jo aamukolmelta. Aamun aikana tarkastuspisteen läpi kulkee jopa 3000 ihmistä. Jonottamisesta on tullut monille rutiinia, ja aamun aikana tarkastuspisteellä nautitaan kahvia, ostetaan katumyyjiltä ruokaa ja vaihdetaan samalla kuulumisia.
Useat ystäväni saavat luvan kulkea Israeliin vain jouluna ja pääsiäisenä. Lopun ajasta he viettävät pienellä alueella Betlehemissä, jossa monet nuoret kärsivät tekemisen puutteesta. Useat palestiinalaiset perheet ovat muuttaneet Betlehemistä pois Amerikkaan ja Eurooppaan.
Palestiinalaisnaiset jonottavat ramadanin aikana tarkastuspisteellä päästäkseen rukoilemaan Jerusalemissa sijaitsevaan Al-Aksan moskeijaan.
Muuri ei aina estä ihmisten pääsyä toiselle puolelle. Paikalliset ystäväni ovatkin sanoneet, että aina löytyy keino päästä Israeliin. Olen ollut todistamassa useaan otteeseen sitä, kun kaverini ajavat tarkastuspisteen läpi ilman vaikeuksia. Läpipääsyä auttaa länsimaalainen pukeutumistyyli ja aurinkolasit. Riemu on rajaton, kun toisella puolella odottaa ostoskeskus, kauppakadut ja ihanat ravintolat.
Palestiinalaisten liikkumisvapautta rajoitetaan vakavalla tavalla, mutta hyvin vähän on tehty ponnisteluja sen eteen, että Länsirannalla tapahtuisi sama ihme kuin Berliinissä 20 vuotta sitten. Betlehemissä muuria koristaa graffiti, jossa lukee Ich bin ein Berliner. Unelmana on, että tämä muuri kaatuisi samalla tavalla kuin Berliinin muuri. Olen luvannut palestiinalaisille ystäville, että olen silloin hakkaamassa muuria palasiksi, vaikka siihen menisi kymmeniä vuosia.
