YleinenKirjoittanut siru valleala

Ei Japania ilman savua ja tulta

Lukuaika: 3 minuuttia

Ei Japania ilman savua ja tulta

KirjeenvaihtajatKirjeenvaihtajat

Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.

Teksti Siru Valleala

Kaipaatko röökiä? Japanissa on.

Suomessa ehti jo mukavasti tottua siihen, että ravintolassa sai käydä tuopposella haisematta loppuiltaa savukalalta. Japanissa ei kannata odottaa selviävänsä savuttomana edes kahvilareissulta. Yleisesti ottaen ravintoloissa ja kahviloissa röökiä saa vetää. Savuttomia puolia on, mutta ilmanvaihto ei ole niin hyvä, etteikö tupakkaa joutuisi haistelemaan.

Pelihallit ja pikaruokapaikat ovat pahimpia. Kaduilla polttaminen taas on kiellettyä muualla kuin tupakkamerkein osoitetuilla paikoilla. Jos joku polttaa kävellessään kadulla, se on melkein yhtä paha juttu kuin syöminen kadulla. Yleensä sitä tekevät vain teinit, vanhat tai tyhmät.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Japanilainen tupakointi on kiinnostava ilmiö. Valtavan moni polttaa. Jos tarkkoja ollaan, 30 miljoonaa. Japanilaismiehet polttavat lähes eniten maailmassa.

Tokion kaduilla käytetään valkoisia kasvomaskeja moneen eri tarkoitukseen: flunssan ehkäisyyn, allergian ehkäisyyn ja saasteiden ehkäisyyn. Juuri tällä hetkellä meneillään näyttää olevan suoranainen kuonokoppabuumi. Hengitysteistä tahdotaan pitää huolta. Silti tupakka röyhyää valtoimenaan.

Kouluissa ei juuri valistusta ole, mutta joitakin rajoituksia sentään on. Tupakointi on laitonta alle 20-vuotiaille, ja vuosi sitten katujen tupakka-automaatteihin asennettiin henkilötunnistussysteemit estämään alaikäisten tupakkaostoksia.

Tupakkaan liittyvää varoitusmainontaakin on, mutta useimmiten varoitustaulut ovat omalaatuisia. Tupakannatsojen levittämistä ympäristöön vastustetaan esimerkiksi mainoksella, jossa lapsi rakentaa lumiukon ja isompi ihminen tumppaa ukon päähän tupakkansa. Would you stick a cigarette butt in the snowman that your child built?, teksti kuuluu. Ellei tämä vetoa tunteisiin, niin mikä sitten?

Tupakointikäyttäytymiseen liittyvä mainostus onkin paljon yleisempää kuin varoitukset terveydelle. Muista, että lapsen pää voi olla palavan tupakkasi korkeudella. Muista, että kesällä ihmisillä on paljaat käsivarret. Jos heität savuavan tupakan roskakoriin, kohta savua on paljon enemmän. Heittäisitkö tumpin lattialle, jos kaikki katsoisivat? Jätä soihdun kanssa kulkeminen olympialaisiin. Tupakansavu päin toisen naamaa on kuin isku vasten kasvoja. Älä tupakoi tungoksessa – päällystakit ovat kalliita. Vessanpytty ei ole iso tuhkakuppi!

Traditionaalisesti japanilaisnaisten tupakointi on sosiaalinen kauhistus ja häpeä feminiinisyydelle. Naiset polttavatkin miehiä huomattavasti vähemmän, mutta viimeisen 10 vuoden aikana etenkin nuoret naiset ovat osoittaneet traditiosta vapautumisen merkkejä. Juuri tällä mielikuvalla tupakkaa onkin mainostettu: ole itsenäinen, vapaa, cool, tasa-arvoinen!

Yksi keino on myös vedota estetiikkaan. Japanissa on maailman kauneimmat tupakka-askit. Brown & Williamson myy Japanin markkinoille Capri-tupakkaa upean kukkakääreen alla. Salem’s Pianissimo -savukkeet ovat vihreä-vaaleanpunaisia. Muotitalot, kuten Dress Camp, lanseeraavat omia timanttikuosejaan. Askien design toistuu toki myös saman sävyn sytyttimissä. Ja ne ihanat seepratupakat…

Teineille löytyy omia vimpaimiaan, kuten askeja, jotka aukeavat itsestään pohjasta painaen. Tai askeja, jotka toimivat myös taskulamppuina. Tai tupakoita, joihin voi itse lisätä mentolia maun mukaan. Innovaatioita riittää, kun Japanista on kyse.

Tästä huolimatta eteemme asettuu jälleen ristiriita: aasialainen paradoksi. Se tarkoittaa sitä, että Aasiassa syöpä sekä sydän- ja verisuonitaudit ovat paljon harvinaisempia kuin lännessä, vaikka täällä tupakoidaan erittäin runsaasti. Tämä terveydellinen ristiriita ei siis selity tunnetuilla tautien riskitekijöillä. Japanissa keskimääräinen eliniänodote on maailman korkeimpia, noin 81 vuotta (miehillä 77.9).

Asiaa on selitetty vihreän teen antioksidanteilla ja soijan kasviestrogeeneillä, jotka suojaisivat japanilaisia. Täällä syödään myös runsaasti kalaa. Yksi merkittävä seikka on paino. Vuonna 2005 japanilaismiehistä (30–100-vuotiaista) lihavia oli 2,6 %, kun sama prosentti Suomessa oli 25 %. Ylipainoisia Japanissa oli 34 %, Suomessa 72 %.

Toki keuhkosyöpää on. Väkilukuun ja tupakoitsijoiden määrään suhteutettuna Japanissa kuolee keuhkosyöpiin 8,7 %, kun Suomessa lukema on 4,1 %. Vuodessa Japanissa kuolee keuhkosyöpään 100 000 ihmistä. Se ei ole pieni määrä.

Hyviäkin asioita on tapahtunut. Siitä huolimatta, että Japanin hallitus on yhä vahvasti mukana 66 prosenttia maan tupakkateollisuudesta vastaavan Japan Tobacco -yhtiön rahoituksessa, on sairasvakuutusasioissa otettu käyttöön helpotuksia tupakasta irti tahtoville. Tupakointi nähdään yhä henkilökohtaisena päätöksenä ja ongelmana, joka ei kuulu valtiolle. Hiljalleen herätään kuitenkin huomaamaan, että pitkällä tähtäimellä julkiset terveydenhoitokulut saattaisivat tupakkatoimien myötä alentua. Jopas jotakin!

Mutta kuka muistaa ikävät asiat, kun upeita uutuuksia tipahtelee markkinoille jatkuvasti? Viimeisimpiä ovat Salemin Alaska Menthol -savukkeiden special edition, talvikaudelle sopivat “viileysröökit”, joissa mentolia on kolminkertaisesti, askissa komeilevat hirvensarvet ja settiin kuuluu valkoista turkkia muistuttavasta materiaalista valmistettu tyylikäs pikkutuhkis.

Jos siis tahdot tupakoida, mene Japaniin!