Teksti Kristiina Koivunen

Jihadisteille Syyria on uusi Afganistan.

Rojava on kurdia ja tarkoittaa Länsi. Rojava Kurdistan on Länsi-Kurdistan, siis Kurdistanin syyrialainen osa. Arabit kutsuvat aluetta Koillis-Syyriaksi, kurdeille se on lyhyesti Rojava.

”Kun Syyrian kansannousu alkoi, ruotsalainen media suhtautui siihen kuten muihinkin arabikevään kansannousuihin uskoen tilanteen ratkeavan nopeasti”, arvioi Länsi-Kurdistanissa viime syksynä käynyt toimittaja Ivar Andersen. Kansainvälien yhteisö on ymmärtänyt vasta vähitellen Syyrian tilanteen kompleksisuuden.

Andersen oli yksi Tukholmassa lauantaina 22. helmikuuta järjestetyn Syyria-seminaarin puhujista. Sen järjesti epäpoliittinen Zagroz Platform -yhdistys.

Syyria-semiaari järjestettiin Tukholman yliopistossa. Kuvat: Kristiina Koivunen.

Kansainvälisen median huomion keskittyessä Bashar al-Assadin armeijan ja Vapaan Syyrian Armeijan yhteenottoihin tilanne Rojavassa on edennyt omaan suuntaan. Kurdit ottivat sen hallintaansa kesällä 2012 ja järjestävät nyt autonomiahallintoa. Rojava on jaettu kolmeksi kantoniksi, jotka ovat al-Jazeera, Qobin ja Afrin. Ja ennen kaikkea Rojavan sissi-armeija YPG (Kansan puolustusyksiköt) taistelee Nusran rintaman jihadisteja vastaan. Monet väittävät jihadistien matkustavan Syyriaan Turkin kautta, minkä Turkki kiistää. BBC:lle ohjelman tehnyt toimittaja Jiyar Gol kertoi nähneensä Turkin ja Syyrian välisellä rajalla Ceylanpinarissa bussikolonnan ajavan Turkista Syyriaan sotilasajoneuvoille tarkoitetulla tiellä. Youtubessa on video sieltä.

Zagros Platformin seminaariin oli tullut paljon kurdeja, sillä paikalla oli Syyrian suosituin kurdipoliitikko, PYD:n (Partiya Yekîtiya Demokrat, Demokraattisen yhtenäisyyden puolue) johtaja Muslim Salih sekä Rojavan alueen kakkosjohtaja Sînem Mohemêd.

Muslim Salih (vas.) ja Sînem Mohemêd.

Ivar Andersenin mukaan konfliktin laajenemisen vaara Turkkiin on suuri, sillä turkkilaiset alevit ovat raivoissaan maan pääministerin Recep Tayyip Erdoganin tuesta Syyrian sunnimuslimeille, alevithan ovat shiioja. Tilanne Turkissa on muutenkin kiristynyt niin, että vesitykit ja kyynelkaasut on otettu esiin varastosta. Tällä kertaa maaliskuussa pidettäviin paikallisvaaleihin valmistautuva pääministeri on suututtanut turkkilaiset vaatimalla tiukempaa sensuuria internetiin.

”Rojava antaa energiaa kaikille kurdeille”, tiivisti Ivar Andersen nykytilanteen merkityksen. Länsi-Kurdistanin tapahtumat ovat ainutlaatuisia: alueensa hallitsemisen lisäksi Syyrian kurdit kehittävät uudenlaista, paikalliseen autonomiaan perustuvaan hallintoa.

”Rojavan autonomian ja hallintomallin pohjana on Abdullah Öcalanin ajatukset, hänhän asui monta vuotta Syyriassa”, arvioi seminaarissa puhunut Havin Güneser.

Havin Güneser.

Vaikka Syyrian tilanne on todella hirveä jo nyt, sen muuttuminen vielä paljon pahemmaksi ja konfliktin laajeneminen lähialueille on täysin mahdollista. Seminaarin jälkeen on tullut tietoja militantin ISIS-järjestön (Islamic State of Iraq and Syria) vallan lisääntymisestä Irakissa. Lisäksi Bagdadin, siis Irakin hallituksen, ja Kurdistanin aluehallituksen välien kiristyminen on johtanut siihen, että Bagdad viivästyttää aluehallitukselle tilitettävien rahojen maksua. Irakin valtiohan saa paljon öljytuloja, ja Bagdadin pitäisi tilittää osa niistä kurdeille.

Muslim Salih sai suurimmat aplodit.

”Syyriassa ei ole kyse demokratiasta, vaan vallan jakamisesta”, arvioi PYD-puolueen johtaja Muslim Salih.

”Kun olimme vapauttaneet alueemme Syyrian hallituksen vallasta, kohtasimme yllättäen aivan uuden vihollisen eli jihadistit”, hän jatkoi. ”He ovat sellaisten tahojen – kuten Turkin – työväline, jotka eivät pidä kurdeista. Jos kurdien oikeudet tunnustetaan, monet asiat muuttuvat Lähi-idässä.”

Muslim Salihin mukaan Rojavan hallinto on saatu vakaaksi; armeija YPG, poliisi Asayish ja tuomioistuimet pitävät huolen järjestyksestä. Myös Ivar Andersen korosti hämmästystään siitä, miten hyvin organisoidulta Syyrian kurdikaupungit vaikuttivat. Salihin mukaan alueen jako kolmeksi kantoniksi saattaa olla väliaikainen ratkaisu. Rojavassa on kolme virallista kieltä; kurdi, arabia ja assyria.

Seminaarissa pohdittiin monia asioita. Toimittaja Jiyar Gol puki sanoiksi monien tunteman huolen: satoja nuoria miehiä on lähtenyt Euroopasta taistelemaan jihadisteina Syyriaan. Mitä tapahtuu, kun sota päättyy ja elossa selvinneet palaavat kotiin? Hän uskoo Syyriasta tulevan toisen Afganistanin, eli terroristien koulutuspaikan. Sodan päätyttyä he palaavat sekavassa kunnossa talouslaman kourissa kamppailevaan Eurooppaan huomatakseen, että heidän on entistäkin vaikeampi löytää sieltä paikkansa.

Keskustelu jatkui vilkkaana käytävällä seminaarin jälkeen. Olin hieman naiivi pohtiessani, kuinka taitavia pommin rakentajia jihadisteista tulee Syyriassa. Minua ojennettiin nopeasti, että siihenhän löytyy ohjeet internetistä. Tärkeämpää on se, että Syyriaan houkutellut nuoret aivopestään purkamaan omia pettymyksiään uskonnolliseen fanaattisuuteen. Eräs seminaarin osanottaja kertoi käytäväkeskustelussa esimerkin: eräs jihadisti saatiin kiinni juuri ennen kuin ehti laukaista räjähdevyönsä. Hän oli pukeutunut muuten tavallisiin vaatteisiin, mutta peniksen ympärillä oli tukeva metallisuojus – mies oli valmistautunut Paratiisissa odottaviin neitsyihin, kasvojen ja käsien tuhoutumisesta hän ei välittänyt.

”Kaikki muutokset eivät ole kehitystä, Syyria kulkee nyt taaksepäin”, arvioi Havin Güneser.

Tässäkin seminaarissa tuli esille kahden kurdijohtajan, Kurdistanin työväenpuoleen PKK:n johtajan Abdullah Öcalanin ja Kurdistanin autonomisen alueen presidentin Mesûd Barzanîn, kilpailu kurdien suosiosta. Sen yksi erä oli presidentti Barzanîn vierailu Pohjois-Kurdistanin suurimmassa kaupungissa Amedissa syksyllä 2013:

”Ihmiset Amedissa sanoivat, että Barzanî tuli Öcalanin alueelle ja kritisoivat häntä Erdoganin tukemisesta”, arvioi toimittaja Jiyar Gol. Kiivaimmin kamppailua kurdien sydämistä ja kannatuksesta käydään Rojavassa, jossa toimii kuusitoista kurdipuoluetta. Niistä vahvin on PYD ja suuri osa muista on liittoutunut Mesûd Barzanîn KDP:n (Kurdistanin Demokraatinen Puolue) kanssa yhteistyötä tekeväksi ryhmäksi. Sissiarmeija YPG on poliittisesti lähellä PYD:tä, mutta molemmat ovat itsenäisiä järjestöjä. YPG on niistä suositumpi, sellaisetkin Syyrian kurdit arvostavat sitä, jotka eivät kannata PYD:tä.

Kurdien suurin ongelma on heidän epäyhtenäisyytensä. Rojava-kurdit ovat pystyneet tähän asti tekemään keskenään yhteistyötä, päinvastoin kuin esimerkiksi Irakin kurdit, siellähän kaksi suurinta puoluetta KDP ja PUK (Patriotic Union of Kurdistan) aloitti sisällissodan toisiaan vastaan alueen saatua autonomian vuonna 1991. Öcalanin ja Barzanîn kannattajien kilpailu Syyrian kurdien suosiosta jatkuessa muiden alueiden kurdit seuraavat Rojavan kehitystä ihmetellen ja ihaillen, he saavat siitä energiaa omiin unelmiinsa.