Henkilökohtaista
Henkilökohtaista-blogin kirjoittajat ovat elämän asiantuntijoita: he tutkivat muun muassa elämäntapoja, tyyliä, työtä, musiikkia ja perhettä. Henkilökohtainen on poliittista.
Teksti Mikael Kallavuo
Näin Suomi voi pelastaa Pohjolan lintukodon.
Ensimmäistä kertaa kylmän sodan jälkeen on mahdollista, että Naton ja Venäjän välien tulehtuminen puhkeaa aseelliseksi yhteenotoksi.
Suomi ja Ruotsi ovat liukuneet läheiseen Nato-yhteistyöhön, ja Venäjällä niitä pidettäneen jo lähes Nato-maina. Siksi Venäjä joutunee seuraavassa kriisissä sijoittamaan asevoimiaan sen oletuksen mukaisesti, että Suomesta tai Ruotsista suuntautuu jonkinasteista Naton tukitoimintaa Venäjää vastaan.
Onko Suomi vain tahdoton ajopuu, joka ei voi tehdä mitään oman lähiympäristönsä uhkien purkamiseksi? Aikaisemmin Suomessa on tasapainoiltu taidokkaasti paljon vaikeammassa kansainvälisessä tilanteessa.
Nyt tulee pohtia, miten Suomi voisi itse rauhoittaa Pohjolan turvallisuutta. Kuten perinteinen kysymys kuuluu: ”What would Kekkonen do?”
Seuraavassa on luonnostelma konkreettiseksi rauhanaloitteeksi, joka takaisi Suomen edut eikä astuisi kummankaan sotilasblokin liikavarpaille.
1. Suomi julistaa, ettei valtion aluetta käytetä minkäänlaiseen sotilaalliseen hyökkäykseen yhtäkään naapurimaata vastaan.
2. Suomi pyytää liittoutumatonta Ruotsia liittymään julistukseen tai tekemään vastaavan julistuksen.
3. Suomi (ja mahdollisesti Ruotsi) pyytävät Norjalta vakuutuksen siitä, ettei Norja sotatilanteessa hyökkää tai puolustaudu Ruotsin tai Suomen valtioiden alueita loukkaamalla.
4. Venäjää pyydetään osallistumaan Pohjolan rauhoittamiseen ja pitämään lähinnä puolustuksellisia joukkoja tietyllä turvavyöhykkeellä Pietarin pohjoispuolella ja Murmanskin sotilastukikohdan ympärillä.
5. Suomen julistus on luonteeltaan täysin puolustuksellinen, mutta ei sulje pois jokaisen maan oikeutta kutsua apua tilanteessa, jossa se joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
6. Julistuksessa mainitaan selvästi, että jos Suomeen (tai Ruotsiin) kutsutaan hyökkäyksen jo tapahduttua ulkomailta joukkoja puolustukseen, ne toimivat kutsujamaan oman sotilasjohdon suorassa alaisuudessa.
7. Suomi ilmoittaa, että se ei käytä uraanipäällysteisiä ammuksia eikä minkäänlaisia taktisia ydinaseita oman alueensa puolustamiseen eikä salli minkään maahan kutsumansa tukijoukon käyttää niitä.
Suomen ja Ruotsin rauhanajan joukot ovat niin pieniä, että ne eivät muodosta merkittävää uhkaa Venäjää vastaan. Jos maat ilmoittavat tuoreiden Nato-sopimustensa vastapainoksi olevansa edelleen sotilaallisesti liittoutumattomia, Pohjolan tilanne rauhoittuu merkittävästi.
Julistukset eivät millään tavalla heikentäsi Suomen tai Ruotsin turvallisuutta, vaan päinvastoin lisäisivät sitä poistamalla epävarmuutta. Ne edistäisivät Venäjän ja pohjoismaiden yhteydenpitoa paikallisten jännitteiden purkamiseksi.
Käytännössä rauhanaloitetta voitaisiin edistää yhdistämällä se seuraaviin eduskuntavaaleihin, joissa jokainen aloitetta tukeva kansanedustaehdokas ilmoittaisi sitoutuvansa sen läpiviemiseen – myös silloin, kun se olisi hänen oman puolueensa yleislinjan vastaista.
Valtaosa suomalaisista vastustaa sotilasliittoon liittymistä, joten yhteislistan avulla eri puolueista voisi kerätä huomattavan määrän aloitetta tukevia ehdokkaita. Heidän avullaan tämänkaltainen sopimus tai laki voisi mennä läpi hallituksessa ja eduskunnassa.
