Teksti Anu Brask

Ruokatohtori neuvoo, miten säilöntä aloitetaan. Ja miten selviydytään syksystä.

Vaiva:

Kesäloman kolkutellessa uskon jälleen olevani puuhakas vapaa-ajalla. Sitä voisi paikata pari reikää seinässä ja suosikkivillapaidassa, pakastaa mansikoita ja, niin, mitä voisi säilöä? Syksyllä töissä tulee naposteltua kaikenmaailman suklaanamusia työvitutukseen. Voisiko jo kesällä säilöä raaka-aineita, joista voi tehdä helposti työpaikalle ja luennoille roudattavia snägyjä syksyn herkutteluun?

Diagnoosi:

Nyt et tiedä, mihin olet ryhtymässä. Säilöntäskenessä porttiteoria toteutuu salakavalan helposti. Pakastaminen on nykyisin jo yleisesti harjoitettu ja hyväksynnän saanut säilöntämuoto. Ensimmäisten kokeilujen jälkeen siirrytäänkin jo mehujen keittelemiseen ja ujosti testataan hilloamista.

Sitten, kenties aitojen makujen sokaisemana ja puuhastelupäissään varomattomasti siirrytään jo umpioimisen ja hapattamisen maailmaan. Tässä kohtaa kovapäisimmilläkin todellisuudentaju hämärtyy.

Seuraavaksi säilöjä löytää itsensä hamstraamasta kellarit ja ullakot täyteen lasitölkkejä, surffailemasta Marttaliiton sivuilla ja kaivelemasta divareista ikivanhoja keittokirjoja (sillä ennenhän tiedettiin, miten asiat tehdään oikein).

Jos huomaat hakeutuvasi mummojen seuraan, on peli lopullisesti menetetty.

Säilöjäsuvun vesana tohtori tällä kertaa todella tietää, mistä puhuu. Tiedä, että syksyinen työvitutus ei ole ongelmasi, vaan ennemminkin säilöntäkautena jaksaminen. Marjojen stressaamiseen kuluvat viikonloput, otsalampun valossa yönhämärässä sienimetsäkätköillä käymiset ja etikanhuuruiset tunnit keittiössä vaikuttavat vakavasti sosiaaliseen elämään.

Hilloamiseen, kuivaamiseen ja hapattamiseen käytetyt viikkokaudet ovat jo fyysisesti kova haaste. Epätoivoisimpien (ja sukulaisteni) tiedetään jopa suunnitelleen omenapuidensa kaatamista satoisina vuosina, kun mehustamisesta ei vain ollut tulla loppua.

Lisäksi on hyvä huomioida, että kaikenlainen säilöminen aiheuttaa harhakuvia jääkaappitilan kapasiteetista. Pian olet vähintään kahden pakastimen ja kolmen jääkaapin loukussa. Säilönnän ytimessä ovat raaka-aineet, tekniikat ja tuotteiden jälkijalostus. Ota huolella valmistamasi antimet siis myös käyttöön kokkailussa, niin paluuta entiseen ei ole. Tervetuloa joukkoon!

Resepti:

Säilöjän energiapatukat

1 dl pähkinöitä/ manteleita

1 dl (kaura)hiutaleita

10 taatelia

2 dl (itse)kuivattua omenaa

1 dl (itse)kuivattua mustikkaa

2 rkl (itse)kuivattua karpalojauhetta

1 dl siemeniä (esim. kurpitsan- ja auringonkukansiemeniä)

½ dl pellavansiemenrouhetta

1 tl vaniljajauhetta

1 dl Ruokatohtorin voikukkasiirappia (tee itse, katso ohje Fifistä, tai jos olet vasta aloittelija kaupan siirappia)

1 dl maapähkinälevitettä

½ dl kylmäpuristettua kookosöljyä

½ dl viinimarjamehua, itse keittämääsi tietenkin!

1. Rouhi pähkinät. Hienonna taatelit.

2. Sekoita kulhossa kuivat ainekset, taatelit, marjat ja omenat.

3. Kuumenna kattilassa koko ajan sekoittaen siirappi, kookosrasva, maapähkinälevite ja mehu.

4. Kaada neste kattilasta kuivien aineiden joukkoon. Sekoita massa tasaiseksi.

5. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Voitele kevyesti öljyllä.

6. Painele patukkamassa leivinpaperin päälle tiiviiksi noin parin sentin paksuiseksi levyksi.

7. Kypsennä 150-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 30 minuuttia.

8. Leikkaa patukoiksi ja anna jäähtyä.