Henkilökohtaista
Henkilökohtaista-blogin kirjoittajat ovat elämän asiantuntijoita: he tutkivat muun muassa elämäntapoja, tyyliä, työtä, musiikkia ja perhettä. Henkilökohtainen on poliittista.
Teksti Eekku Aromaa
Aika on ajanut ohi asevelvollisuudesta, mutta Suomessa siitä ei jakseta kiinnostua.
Eurooppa on luopunut asevelvollisuudesta maa kerrallaan varsin yksituumaisesti toinen toisensa jälkeen. Aika on ajanut asevelvollisuuden ohi, sillä nyt sellaisia sotilaallisia uhkia ei ole, joihin voisi varautua isolla massalla heikosti koulutettuja sotilaita. Sotilaiden määrä ei enää ole määrittävä tekijä, kyse on enemmänkin strategiasta – tai tuhovoimasta. Kyvyllä kantaa kevyttä asetta ja juosta kovaa ei tämän päivän maailmassa voiteta sotia.
Viimeisimpinä asevelvollisuudestaan luopuneet – aiemmin Suomelle mallina toimineet maat – Saksa ja Ruotsi, tekivät päätöksensä laajaan sotilaalliseen ja yhteiskunnalliseen analyysiin pohjautuen. Saksassa oli ylläpidetty yleistä asevelvollisuutta merkittävältä osin siviilipalvelusvelvollisten suuren merkityksen vuoksi: sairaaloiden ja koulujen toiminnalle siviilipalvelusvelvollisilla oli suuri merkitys ja he olivat tärkeätä työvoimaa monenlaisissa muissakin sosiaalialan yksiköissä.
Ruotsissa taas ratkaisu tehtiin, koska katsottiin, ettei Ruotsiin kohdistu sotilaallista uhkaa, eikä sellaista uhkaa ole lähivuosina kehittymässä. Mikäli maailmanpoliittinen tilanne muuttuisi niin paljon, että sotilaallinen uhka syntyisi, olisi Ruotsilla vuosia aikaa nostaa puolustus tarvittavalle tasolle. Uhkattomassa tilanteessa epätasa-arvoisen asevelvollisuuden ylläpitäminen olisi hyödytöntä resurssien hukkaamista. Ruotsi on tulkinnut, että sen tehtävänä on kansainvälinen kriisinhallinta ja sillä se voi edistää maailman turvallisuutta kotimaista maanpuolustusta enemmän.
Suomi voisi toimia samoin. Ei ole mitään syytä ylläpitää vanhanaikaista ja vailla sotilaallista perustelua olevaa yleiseksi kutsuttua mutta ainoastaan miehiä koskevaa asevelvollisuusjärjestelmää. Tällainen järjestelmä on vanhanaikainen, tehoton ja epätasa-arvoinen. Suomea eivät uhkaa mitkään sellaiset asiat, joihin laajapohjainen armeija on oikea vastaus. Tämän päivän uhkat ovat luonnonmullistuksia, epidemioita ja yllätyksellisiä väkivallantekoja. Asevelvollisuudesta luovuttaessa luovutaan siviilipalveluksesta ja aseistakieltäytyjien rankaisemisesta. Pitkän aikavälin tavoitteena kannattaisi pitää kaikkien armeijoiden lakkauttamista.
Nämäkin ovat päteviä syitä allekirjoittaa kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi. Me rauhanliikkeessä tavoittelemme maailmaa, jossa armeijoita ei tarvita ja matkalla siihen voidaan ottaa käyttöön huomattavasti huomattavasti suppeampi puolustusjärjestelmä. Monet aloitteessa mukana olevat toimijat kannattavat toisenlaisia malleja, kuten ammattiarmeijaa ja jopa lisääntyviä puolustusmäärärahoja. Aloite ei sulje pois muitakaan toimintamalleja, kunhan asevelvollisuudesta luovutaan.
