Henkilökohtaista
Henkilökohtaista-blogin kirjoittajat ovat elämän asiantuntijoita: he tutkivat muun muassa elämäntapoja, tyyliä, työtä, musiikkia ja perhettä. Henkilökohtainen on poliittista.
Teksti Derya Tekin
Onko hyökkäysten tarkoitus provosoida Turkkia sotaan?
Uutisten mukaan yli 40 ihmistä kuoli 11. toukokuuta Turkin ja Syyrian rajalla, Reyhanlissa tapahtuneessa autopommi-iskuissa. Iskuja oli kaksi. Toinen pommi räjähti noin 15 minuuttia ensimmäisen iskun jälkeen niin, että loukkaantuneita auttavat saivat myös surmansa. Kuolleiden lukumäärän sanotaan olevan jopa kolme kertaa enemmän, mitä viranomaiset paljastavat.
Heti iskujen jälkeen julkaisukielto tuli voimaan. Eli media ei saanut mitenkään julkaista kuvia tapahtumapaikasta. Julkaisukielto aiheutti lisää kaaosta, sillä kuvat kuitenkin vuosivat sosiaaliseen mediaan. Joidenkin kuvien perusteella iskut vaikuttavat al-Qaidan tyylisiltä. Al-Qaidan tiedetään sotivan myös Syyrian kapinallisten (FSA = FreeSyrianArmy) joukoissa.
Iskujen jälkeen Turkin kansallinen tiedotuspalvelu väitti varoittaneensa asianomaisia laitoksia iskuista autojen malleja myöten. Siis valtio ja ne viranomaiset, joiden tehtävänä on suojella ihmisiä tiesivät etukäteen iskuista. Mutta eivät tehneet mitään iskujen estämisen eteen.
Turkin viranomaiset yrittivät uskotella Syyrian presidentin olevan iskujen takana. Turkin kansalaisten mielestä se ei kuitenkaan ole uskottavaa. Varsinkin reyhanlilaisten mielestä iskujen takana on Syyrian kapinalliset, jotka haluavat provosoida Turkkia sotimaan Syyriaa vastaan.
Tämä väittämä perustuu Turkin valtion kiistanalaiseen rooliin ja käytökseen koko Syyrian tilanteen aikana.
Lähi-idän tapahtumat tietenkin heijastuu myös Turkissa sen sijainnin takia. Syyrian sisällissodan vaikutus on myös tavanomaista, sillä Turkin ja Syyrian raja on 911 kilometriä. Se ei ole salaisuus, että AKP (Turkin valtapuolue) ja pääministeri Erdogan tukee Syyrian kapinallisia ja haluaa vaikuttaa enemmän uuden Lähi-idän muodostuessa.
Turkissa on useita pakolaisleirejä, joissa on yhteensä 300 000 syyrialaisia pakolaisia. Pakolaisleirien pystyttäminen jo ennen Syyrian sisällissodan kiihtymistä herätti silloin jo kysymyksiä Turkissa. Esimerkiksi kun jotkut pakolaisleirit odottivat tyhjinä ja samaan aikaan Van-kaupungin maanjäristyksen uhrit olivat vailla majoitusta.
Viime syyskuussa pakolaisleirin motiivi kuitenkin selvisi. Silloin lehdistö sai käsiinsä kuvia Apaydin pakolaisleiristä, jossa jotkut miehet poseerasivat raskaiden aseiden kanssa. Eli sodasta paenneiden joukoissa majoittui myös aseistettuja militantteja, mikä oli häiritsevää myös oikeasti sodasta paenneiden syyrialaisten mielestä.
Tähän väliin on syytä mainita se, että nämä kaikki pakolaisleirit sijaitsevat ihan Syyrian rajan tuntumalla. Mikä on YK:n säädäntöjä vastaan, sillä leirit eivät saa sijaita niin lähellä paettua sotaa.
Pakolaisleirien sijainti on kuitenkin käytännöllinen ratkaisu siinä asuvien militanttien kannalta. Koska leireissä asuvien aseistettujen miesten on hyvin mahdollista käydä sotimassa rajan toisella puolella ja tehtävän päätteeksi takaisin Turkin puolelle.
Lähi-idän valtasuhteet muodostuvat uudestaan sen konfliktien myötä. Turkki haluaa tällä kertaa pelata hyvin ja saada myös palan kakusta itselleen. Erdogan haaveilee sultaanin urasta sekä yhä suuremmasta vallasta. Siksi se vastustaa Basharal-Assadin hallitusta kiihkeästi. Lähi-idän maiden ihmisoikeudet eivät oikeasti kuulu Turkin intresseihin, vaikka asiaa esitetään niin.
