Teksti Hannele Huhtala

Nellimin elvytys ei ala riistämällä elinkeino saamelaisilta poronhoitajilta.

”Oikeusmurhahan tämä on, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin”, sanoo Jarmo Pyykkö, Inarissa asuva Nellimin poromiehiä avustava puuseppä.

Neljän saamelaisen poromiehen talous Nellimin kylässä on päättymässä porojen pakkoteurastukseen pitkien kiistojen jälkeen. Taustalla on perhe- ja ystävyyssuhteita repineet riidat. Vastakkain ovat olleet metsurit, jotka ovat halunneet kaataa porojen laidunmailta puut ja poronhoitajat, joiden eläimille vanhat metsät ovat elinehto. Poronhoitajia puolusti myös kansainvälinen ympäristöjärjestö Greenpeace, mikä aikanaan kuumensi tilannetta. Nyt vastakkain ovat laajan Ivalon paliskunnan saamelaiset ja suomalaiset poronhoitajat.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Ajatukselta oikeusmurhasta ei voi välttyä. Ulkopuolinen voi vain hämmästellä tilannetta. Eikö saamelaisia suojaa alkuperäiskansan oikeus oman elinkeinon harjoittamiseen?

Maa- ja metsätalousministeriön Pentti Lähteenoja, Kala- ja riistaosaston osastopäällikkö sanoo, että poronhoitoa säätelevissä laeissa etnisellä taustalla ei ole roolia.

”Paliskunta on kuin osakeyhtiö, kaikki osakkaat ovat yhdenvertaisia. Jos on ylilukua, kaikki vähentävät poromäärää.”

Tosiasiassa Ivalon paliskunnassa osakkaat eivät ole yhdenvertaisia: toisten alueella vierailee nälkäisiä karhuja Venäjältä useammin ja tiuhemmin kuin toisen. Toiset eivät tarhaa porojaan vaan antavat niiden elää vapaasti metsissä. Saamelaisia poronhoitajia rangaistaan perinteisen elinkeinon harjoittamisesta. Petojen aiheuttaman vasahävikin takia heillä ei riitä vasoja teurastettavaksi paliskunnan kiintiöön. Saamelaiset poromiehet joutuvat täyttämään teuraskiintiötä vaatimilla, lisääntymiskykyisillä naarasporoilla. Nyt nellimiläisten täytettävä teuraskiintiö ylittää koko tokan eläinmäärän.

Joku voisi ajatella että neljän miehen porot on pieni asia. Mutta Nellimin mittakaavassa se ei ole. Kylässä asuu enää 150 ihmistä. Siinä yhdenkin elinkeino on tärkeä. Elvytykseksi tätä pakkoteurastuspäätöstä ei voi sanoa.

Linja-autoliikennöinti kylälle lopettiin elokuussa. Nykyään autottomat pääsevät 42 kilometrin päähän kaupoille asiointiautolla kerran viikossa. Asiointiauto on niin kutsuttu jauhotaksi, jolla kyläläiset matkaavat linja-autolipun hinnalla. Nellimin kyläkauppa on jo suljettu.

Perinteinen porotalous on alue, missä alueen saamenkieli pysyy elävänä ja käytössä. Nellim on kolmen kulttuurin kohtauspiste: suomalaisten, koltta- ja inarinsaamelaisten. Tällä alueella jos missä tarvittaisiin nyt pikaisesti positiivisen syrjinnän henkeä.

Lue artikkeli Nellimin porot pakkoteurastetaan.

• 20.9.2011
• Kirjoittanut Hannele Huhtala