Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Kadri Taperson
Aktivistien turkistarhakuvat voivat johtaa minkkitarhauksen kieltoon, mutta se ei riitä.
Jossain vaiheessa päätetty, että lokakuu on kansainvälinen eläinsuojelun kuukausi. Silloin media ottaa eläimet tarkemmin huomioon ja ihmiset ehkä miettivät eläimiä normaalia enemmän. Ehkä.
Jo vuosien ajan Viron eläinsuojeluyhdistys on valinnut lokakuussa vuoden parhaan ja hirveimmän eläimiin kohdistuvan teon. Molemmasta kategoriasta ehdotetaan kolme vaihtoehtoa, joista voittaja valitaan. Minusta on merkittävää että tänä vuonna äänestäjien mielestä kaikkein eläinystävällinen teko oli Loomade Nimel -eläinoikeusliikkeen kampanja Karusnahalugu, eli Turkisten tarina.
Myös Viron television silminnäkijäohjelma Pealnägija näytti kampanjan videomateriaaleja keväällä. Samalla selvisi, että yhdelläkään Virossa toimivalla kolmella minkkitilalla ei ollut lupaa kasvattaa minkkejä. Yksi tiloista oli suomalaisten omistama Balti Karusnahkin tila Karjakülassa Tallinnan lähellä.
Kesällä alkoi historiallinen prosessi: sosialidemokraatit alkoivat tosissaan kyseenalaistaa turkistarhausta. He kutsuivat tapaamisiin myös eläinsuojelijat ja ympäristöministerille lähetettiin kysymys turkistarhojen tilanteesta.
Sosialidemokraattien suunnitelma oli valmistella lakiehdotus, joka kieltäisi minkkien tarhauksen ympäristösyistä. Minkkitarhat ovat monin tavoin uhka ympäristölle. Lokakuun puolivälissä Viron ympäristöministeri sanoi virallisessa lausunnossaan, että minkkien tarhaus tulisi kieltää. Ministeri kertoi ympäristöministeriön kirjoittavan uutta lakiehdotusta aiheesta.
Päätimme siis odottaa suoraan ministeriöltä tulevaa ehdotusta.
Toivottavasti ehdotus saapuu ja parlamentti äänestää sen puolesta. Uskon että niin voi tapahtua, kahdesta syystä. Yksi on mediassa näytetty kuva turkistarhoilta. Lisäksi muun Euroopan tapahtumista, erityisesti Hollannin turkistarhauskiellosta on puhuttu Viron parlamentin eli Riigikogun isossa salissa.
Miksi en sitten ole ylpeä ja onnellinen? Vastaus on helppo. Nyt puhutaan minkeistä, mutta miten ja milloin aletaan puhua ketusta, kaneista, chinchilloista ja muista eläimistä? Milloin Virossa aletaan puhua eettisyydestä? Milloin eläimet nähdään vihdoin persoonina, ei vain ympäristöongelmien osana?
Kun uutiset ovat periaatteessa kuitenkin hyvät, en halua lopettaa niitä näin mustiin sävyihin. Ensi lauantaina Tallinnan keskikaupungilla, Viru-keskusessa pidetään isot vegaanimarkkinat. Siellä voi tavata paljon eläinasioita pohtivia ihmisiä, ja olen kuullut, että jotkut tulevat Suomestakin paikalle.
Korjattu 30.10.2013 klo 18.30: Lokakuu ei ole eläinsuojelun kuukausi vain Virossa, vaan kansainvälisesti.
