Miksi Hesari vaikenee tekijänoikeuskeskustelusta?

Teksti Jari Tamminen

Tekijänoikeuksia koskevaa kansalaisaloitetta ei Helsingin Sanomissa käsitellä. Onko kyseessä salaliitto?

Kansalaisaloitteet ovat pop. Turkistarhauksen lopettamista ajava aloite keräsi ensimmäisenä kansalaisaloitteen vaatimat 50 000 allekirjoitusta ja on jo luovutettu eduskunnalle. Toisena tuon 50 000 allekirjoituksen rajapyykin ylitti sukupuolineutraalia avioliittoa ajava aloite, jolle kerätään allekirjoituksia edelleenkin.

Selvittääkseen näiden aloitteiden todellista kannatusta kansan keskuudessa, Helsingin Sanomat teetti TNS Gallupilla tutkimuksen. Tutkimuksessa vastaajat ovat voineet ilmoittaa näkemyksensä valikoiduista vireillä olevista aloitteista: turkistarhauksesta, sukupuolineutraalista avioliitosta, pakkoruotsista, kesäajan luopumisesta, pössyn vapauttamisesta ja niin edelleen. Tuloksista voi sitten vetää johtopäätöksiä kansalaisaloitteiden todellisesta, kansan syviä rivejä leikkaavasta kannatuksesta.

Onpa Hesari julkaissut tutkimustulokset oikein raakadatanakin, jolloin kaikki halukkaat pyöritellä lukuja eessuntaas.

Hassuksi tuon gallupin tekee se, että yksi suosittu aloite puuttuu. Järkeä tekijänoikeuslakiin oli tutkimuksen aikaan sukupuolineutraalia avioliittolakia ajavan aloitteen jälkeen selkeä kakkonen kannatuksessa. Siltikään sitä ei ollut otettu mukaan kyselyyn. Tekijänoikeusaloite on kerännyt jo yli 25 000 ääntä, yli puolet vaadituista 50 000 nimestä.

Kattavalla otoksella kansalta kyllä kysyttiin näkemystä aloitteisiin, mutta ei tekijänoikeuslakien järkeistämiseen. Samaan aikaan Avoimen ministeriön lähettämässä kyselyssä useat kansanedustajat poliittisen spektrin molemmista päistä ovat ilmoittaneet kannattavansa tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön – niin sanotun Lex Karpelan – tarkistamista. Tavoitteena ei suinkaan ole piratismi vapaaksi -järjettömyys vaan ihan perusteltu korjausliike.

Tekijänoikeusaloitteella haetaan korjauksia lukuisiin epäkohtiin nykyisessä lainsäädännössä, ja muutamat niistä liittyvät Helsingin Sanomiinkin suoraan tai välillisesti.

Aloitteen ensisijainen tavoite on tarkastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, jotta ylilyönnit verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten osalta voitaisiin välttää jatkossa. Toissijaisena tavoitteena on parantaa artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa.

Mainitun ensisijaisen ongelman näkyvimpänä ukkosenjohdattimena on ollut Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry, TTVK, joka surullisenkuuluisassa Chisugatessa usutti poliisin takavarikoimaan pikkutytön Nalle Puh -tietokoneen. Muutenkin TTVK:n korvausvaatimusten taso on ollut suhteetonta. Se, että rekisteröity yhdistys voi pompottaa poliisia omalla asiallaan, on jo itsessään skandaali.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma-konserni on yksi TTVK:n 16:ta jäsenestä.

Sitten niihin toissijaisiin tavoitteisiin. Sanoma Newsin ja Sanoma Magazinesin avustajasopimukset ovat olleet tapetilla jo useamman vuoden ajan. Lyhyesti kyse on siitä, että Sanoma vaatii avustajiltaan (toimittajat, kuvittajat, valokuvaajat) täydet oikeudet heidän tuotoksiin ja rajattomat edelleenmyyntioikeudet niihin. Samalla Sanoma sälyttää kuitenkin juridisen vastuun alkuperäiselle tuottajalle – joka ei edes pysty vaikuttamaan tuotostensa käyttöön tai muokkaamiseen. Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteessa pyritään juurikin parantamaan näiden avustajien asemaa lainsäädännön avulla.

Onko sitten silkka sattuma, että Hesari on jättänyt huomioimatta tutkimuksestaan itsensä kannalta ongelmallisen aloitteen? Ehkä. Ehkä toimituksessa on vain ajateltu, että tekijänoikeuslaki on monimutkainen vyyhti, joka ei aukea vastaajille. Tätä vaikeaselkoisuutta ei tietenkään auta se, että lehti ei ole katsonut asiakseen aihetta hirveästi avata, vaikka muista kansalaisaloitteista on kaikenlaista kirjoitettukin.

Oikeusministeriön tutkimuksen mukaan 79 prosenttia 15–16-vuotiaista pojista on ladannut laittomasti tekijänoikeuden alaista materiaalia netistä. Melkoisen korkeita prosenttilukuja saavutettiin muissakin ryhmissä. Jos maassa on laki, jota valtaosa nuorisosta rikkoo, luulisi mediankin heräävän.

Eräs julkaistun kansalaisaloitetutkimuksen toteuttamiseen osallistunut Helsingin Sanomien toimittaja totesi hiljattain Facebookissa pelkäävänsä työpaikkansa puolesta, koska supistuksia on edessä mikäli firman kannattavuutta ei saada parannettua. Kommenttinsa hän esitti keskustelussa, jossa ruodittiin Otso Kantokorven kirjoitusta freelancereiden asemasta nykyisessä mediaympäristössä.

Pelko on tehokas ja perin ymmärrettävä motivaattori. Silti tilanne on irvokas, kun kuukausipalkkaiset toimittajat taklaavat friikkuja laitaa vasten.

Onko mahdollista, että toimittajat pyrkivät pönkittämään työnantajansa asemaa jopa omien välittömien etujensa vastaisesti, koska pelkäävät työpaikkansa puolesta? Varmasti. Tätä tapahtuu takuulla tiedostamattomasti, mutta miksi ei myös ihan tiedostaen. Ehkä tämä avaa uusia näköaloja myös Hesaria riivaavaan Yle-vihaan.

Onko tässä kaikessa sitten kyseessä suuri salaliitto? Jaa-a, ken tietää. Vaikka käsillä ei olisikaan ihan foliohattua vaativa tilanne, kyselyn laatijoille on tapahtunut moka.

Salaliittoja pohtiessa kannattaa muistaa, että Sanomien osuus Suomen viestintätoimialasta on 55 prosenttia ja sen lonkerot ulottuvat ties minne. Kytkyjä piisaa, eikä niiden voi antaa estää aiheiden käsittelyä, mutta olisi ne hyvä aina tiedostaa.

Tällä kertaan kytkyjen ja uutisoinnin suhde näyttää vähän huonolta.

Nyt voi miettiä, että kumpi on lohdullisempi skenaario: se että Hesarilla turoiltiin vai se, että he yrittivät vetää huomioita pois omia intressejä häiritsevästä kansalaisaloitteesta.

Kommentoi Facebookissa
Jari Tamminen

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Kiva, että haluat kommentoida artikkeleita. Muista kuitenkin hyvät käytöstavat ja se, että olet itse vastuussa kirjoituksestasi.