Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Fanny Malinen
Britannian sisäministeri Theresa Mayn uusin yritys karkottaa kuolemaisillaan oleva mies epäonnistui, mutta tulevaisuudessa se on helpompaa.
Viime viikolla Britannia yritti karkottaa Isa Muazun Nigeriaan. Muazua kuljettaneelle yksityiskoneelle ei kuitenkaan annettu lupaa laskeutua, ja niinpä 20-tuntisen lennon päätteeksi mies tuotiin takaisin Harmondsworthin säilöönottokeskukseen Lontoon länsipuolelle.
Muazun tapaus nousi julkisuuteen, koska tämä oli ollut syömälakossa lähes sata päivää ja on sanonut kuolevansa mieluummin kuin palaavansa Pohjois-Nigeriaan, jossa islamistinen Boko Haram -puolue uhkaa miehen henkeä. Kaksi Muazun perheenjäsentä on jo tapettu. Britannian sisäministeri Theresa May ei kuitenkaan kuuntele: hänen silmissään Muazu on laittomasti maassa. Muazu saapui Britanniaan vuonna 2007 turistiviisumilla, mutta jäi sen umpeuduttua ja haki turvapaikkaa. Hakemus hylättiin, koska Muazu olisi kuulemma voinut asettua muualle Nigeriaan.
180-senttinen mies painaa enää reilut 50 kiloa, ja lääkärit ovat toistuvasti todenneet hänet liian sairaaksi vankeuteen tai karkotettavaksi. Oletettavasti juuri tämän takia sisäministeriö käytti reilut satatuhatta puntaa yksityiskoneen vuokraamiseen: kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita karkotetaan usein tavallisilla matkustajalennoilla, mutta Muazu, joka ei pysty edes kävelemään, olisi luultavasti herättänyt liiaksi muiden matkustajien huomion.
Karkotuksesta ei kuitenkaan annettu tarvittavaa viiden päivän varoitusta, minkä ansiosta Muazun asianajajat voivat nyt valittaa karkotuksesta uudelleen.
Muazun tapaus on vain räikein esimerkki säilöönottokeskuksissa tapahtuvasta epätoivosta ja väkivallasta.
Syksyn mittaan on tullut ilmi, että niinikään Lontoon liepeillä sijaitsevassa Yarl’s Woodin säilöönottokeskuksessa seksuaalinen hyväksikäyttö on kaukana yksittäistapauksista. Miesvartijat suostuttelevat keskuksessa pidettäviä naisia seksiin luvaten, että se parantaisi näiden mahdollisuuksia jäädä Britanniaan. Monet turvapaikanhakijat ovat traumatisoituneita ja epätoivoisia ja ryhtyvät suhteisiin. Hyväksikäytön syyskuussa esiin tuonut romaninainen, joka on esiintynyt julkisuudessa peitenimellä Tanja, on kertonut häntä myös pakotetun suuseksiin.
Suljetuissa keskuksissa tapahtuu tietysti myös kuolemia, joita ei tutkita, niin kuin Eliud Nguli Nyenzen tapaus huhtikuussa 2010. Virallista kuolinsyytä ei löydetty, mutta kuolema todettiin luonnolliseksi. Kenialaisen tutut olivat kuitenkin raportoineet miehen pyytäneen hoitoa, tuloksetta. Tämän vuoden maaliskuussa 52-vuotias Khalid Shazad kuoli junassa matkalla pois keskuksesta. Näitä tarinoita riittää, useampia vuodessa, ja monet kuolemat ovat itsemurhia.
Vuodesta 2010 vuoteen 2012 säilöönottokeskuksiin suljettujen määrä kasvoi 25 900:sta 28 900:aan. Yhä useampi vapautetaan ilman karkotusta, eli heitä on pidetty vankeudessa turhaan, vaikka miltä kannalta katsoisi.
Kun taloustilanne ei kohene ja köyhyys vain lisääntyy, nostaa äärioikeiston kannatus Britanniassakin päätään, niin kuin viime keväisen oikeistopopulistisen UKIP-puolueen noustua paikallisvaalivoittajaksi kirjoitin. Hallitus ei halua jäädä kakkoseksi, vaan vastaa niin rasistisella ja vihamielisellä politiikalla, että se on kuin mistä tahansa tulevaisuusdystopiasta.
Viime kesänä sisäministeriö lanseerasi pelotteluohjelman, josta nousi niin kova kohu, että se jouduttiin vetämään takaisin. Lontoon kaduilla kierteli kesän ajan pakettiautoja, joiden kylkeen oli kirjoitettu: ”Britanniassa laittomasti? Mene kotiin tai tule pidätetyksi – tekstaa HOME numeroon 78070 saadaksesi neuvoja ja apua matkadokumenttien hankinnassa.”
Theresa Mayn sisäministeriö tekee kuitenkin valitettavasti muutakin kuin lanseeraa orwellilaisia katukampanjoita pelon levittämiseksi. Britanniassa on valmisteilla uusi maahanmuuttolaki, jonka odotetaan tulevaan voimaan ensi keväänä.
Lainsäädäntö lisää viranomaisten oikeuksia tarkistaa dokumentteja sekä vaikeuttaa kielteisistä päätöksistä valittamista, oli kyseessä sitten turvapaikan tai muun oleskeluluvan hakeminen. Ulkomaalaiset rikolliset karkotetaan ensin, ja valitukset käsitellään sitten.
Laittomasti maassa olevien valvonta ei kuitenkaan rajoitu vain viranomaisiin. Niin yksityisten vuokranantajien kuin välittäjienkin tulee sakon uhalla tarkastaa asuntoa vuokraavien maassaoleskelu-status. Myös pankkitilin avaamiseen vaaditaan sama tsekkaus. Lainsäädäntö kokonaisuudessaan löytyy täältä ja sen tiivistelmä täältä.
Parlamentilla on siis käsiteltävänään laki, joka tekee jokaisesta pankkivirkailijasta ja vuokranantajasta maahanmuuttoviranomaisia. Sen orwellilaisemmaksi ei pääse – tai en ole ihan varma, uskallanko sanoa näin. Theresa Mayn mielikuvitus ylittää omani.
