36 miljardin euron pomo

Teksti Jari Hanska

Kolme eläkealan fania kokoontui viinipullon ääreen spekuloimaan eläkeyhtiö Varman seuraavaa johtajaa.

”Ei Varman nimitysvaliokunta, joka sen johtajan valitsee, kerro edes tehtävään vaadittavia kriteerejä. Se on täysin läpinäkymätöntä touhua meidän eläkerahoilla”, raikuu huuto helsinkiläisen Cafe Talon pöydässä. Spekulointikilpailu eläkeyhtiö Varman seuraavasta toimitusjohtajasta on vasta käynnistymässä, mutta desibelit nousevat.

Vielä muutama vuosi sitten olisin pitänyt täysin absurdina, jos olisin nähnyt itseni vaahtoamassa eläkejärjestelmästä ja eläkeyhtiöiden henkilövalinnoista. Samaa mieltä ovat kaksi kanssaväittäjääni, jotka ovat myöskin alle nelikymppisiä eläkejärjestelmään vahingossa uppoutuneita toimittajia. Tässä sitä yhdessä huudetaan.

Miksi ketään pitäisi edes kiinnostaa kenestä tulee seuraava Varman pomo? Ensinnäkin Varma hallinnoin meidän eläkerahojamme 36 miljardin euron edestä. Vertailun vuoksi: summalla kattaisi yli puolet valtion kaikista vuotuisista menoista. Samalla rahalla maksaisi kolme kertaa kaikki sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluvat vuotuiset menot.

Toinen syy Varmasta innostumiseen on se, että eläkealan johtopaikoista taistellessa oleellisinta eivät suinkaan ole henkilökohtaiset kyvyt ja meriitit, vaan se kuka tuntee kenet. Eläkemaailma on suomalaisen korporatismin taidonnäyte.

***

Cafe Talossa väittely alkaa kovasta äänentasosta huolimatta rennoissa merkeissä. Ensimmäisellä kierroksella käydään läpi Helsingin Sanomien listaamat kärkiehdokkaat.

”Anne Brunilalla on kyllä vahvimmat näytöt siihen hommaan”, yksi faneista erehtyy pohtimaan ääneen. Hänet palautetaan välittömästi ruotuun:

”Eiks Brunila istu sen ääriliberaalin ajatushautomo Liberan hallituksessa?”

”Joo, antaisko ne tosiaan 36 miljardia euroa julkista rahaa hallinnoitavaksi tyypille, joka kannattaa samaan aikaan julkisen sektorin alasajoa?” toiset kyseenalaistavat.

Toisena asiantuntijaraadin tulilinjalle päätyy Piia-Noora Kauppi. Finanssialankeskusliiton toimitusjohtaja ja entinen kokoomuksen europarlamentaarikko päätyi viime viikolla puolustamaan muun muassa eläkeyhtiöiden emu-puskureiden säilyttämistä. Samaan aikaan Elinkeinoelämän keskusliitto kannatti puskureiden purkamista. Emu-puskurit ovat eläkeyhtiöissä lepäävää laskennallista ylijäämää. Yhteensä puskureissa on arvioiden mukaan 4–5 miljardia euroa.

”Olihan se erikoinen ulostulo, mutta riittääkö Piitulla meriitit?” yksi raatilainen kysyy.

”Ei niillä meriiteillä ole mitään merkitystä. Vuoria siirtyi Varmaan Fortumista, kun kaverit jelppasivat hänet pois sieltä. Lilius pelasi Vuorian Fortumissa nurkkaan ja hänen kasvot piti pelastaa”, kuuluu vastaväite.

***

Ensimmäinen viinipullo tyhjenee. Ennen seuraavaa kierrosta raati päättää lisätä panoksia. Jokainen raatilainen saa nimetä kaksi ehdokasta.

”Panoksena on sitten pullo viiniä.”

Toinen pullo saapuu pöytään. Raatilaiset ryhtyvät nimeämään omia kärkiä ehdokkaitaan.

”Mulla on nyt hyvä ehdokas. Musta hevonen: Mika Ihamuotila!”

”Ei ne mitään rättikauppiasta sinne valitse.”

”Kamoon, se on Sampo-pankin ex-toimari ja toiminut Björn Wahlroosin oikeana kätenä. Sillä on yhteydet eläkemafiaan kunnossa.”

”Ihamuotila jäi muuten kuun alusta sairauslomalle”, yksi raatilaisista pätee älypuhelimen takaa.

”Okei, en mä valitsekaan sitä.”

Yksi raatilaisista saa lopulta lukittua ehdokkaansa.

”Mä valitsen ehdokkaasi Timo Ritakallion, Ilmarisen varatoimitusjohtajan.”

Ehdokas saa muilta hyväksynnän, vaikka loikkaaminen kilpailevan yhtiön ruoriin herättää epäilyksiä.

***

Väittely siirtyy siihen, onko Varma niin kiinnostunut imagostaan, että valitsisi naisen johtoon. Äänet konservatiivien ja liberaalien suhteen jakautuvat 2–1.Toisen viinipullon pohjan alkaa pilkottaa ja loput raatilaiset pakotetaan lukitsemaan valintansa.

”Mä veikkaan Suvi-Anne Siimestä. Hänet valittiin Telaan muutosjohtajaksi. Telan organisaatio on nyt räjäytetty ja palkkioviroissa istuneet hampuusit on parhaan mukaan koitettu putsata sieltä pihalle. Kiinnostavaa onkin, kuka Siimeksen seuraajaksi tulee.”

”Siimes on liian vaarallinen, hän suututti eläkepamput sen organisaatiomuutoksen yhteydessä. Mun valinta on kaikesta huolimatta Anne Brunila. Hän istuu kaikissa keskeisissä pörssiyhtiöissä jo nyt.”

Raatilaiset sopivat, että toisen kierroksen ehdokkaiden valintaan saa pyytää konsultaatiota. Kännykät kaivetaan esiin ja tekstiviestit lähtevät liikkeelle. Vain yksi raatilainen uskaltaa lukita kakkoskierroksen ehdokkaan ennen konsultaatioapua: Kyösti Kakkonen.

”Et sä voi Kyösti Kakkosta valita. Sun pitää suhtautua tähän vakavasti, ei tää ole mikään vitsi!” toinen raatilainen raivostuu.

Toisen kierroksen ehdokkaat jäävät lukitsematta. Aikarajaksi asetetaan seuraava päivä kello 17.00.

***

Aloitan aamun soittamalla konsultaatiopuheluja eläkealan asiantuntijoille. Erikoisimpana vaihtoehtona minulle vinkataan Jyrki Kataista. Perusteluna on eläkealan ja työnantajien kiitollisuudenvelka Kataiselle.

”Vuonna 2008 valtiovarainministeri Katainen poisti työnantajien Kela-maksun ohi sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän”, asiantuntija vinkkaa.

”Toinen yrityksille mieluisa temppu oli yhteisöveron alentaminen.”

Pääministerin jatkohaluista ja voimista on käyty kesän aikana keskustelua julkisuudessa. Siitä huolimatta pääministerin loikkaaminen eläkeyhtiön johtoon tuntuu melko absurdilta. Päätän kuitenkin lukita toiseksi vaihtoehdoksi Kataisen.

Tekstaan valintani muille eläkefanittajille. Samalla paljastuu, että toinen raatilaisista on päättänyt vetää Ritakallion nimen pois ykkösehdokkaan paikalta ja nostaa tilalle Piia-Noora Kaupin.

”Ritakallio ei ole kiinnostunut loikkaamaan Ilmarisesta. Hänestä valmistellaan Harri Sailaksen seuraajaa Ilmarisen johtoon. Kauppi on vakuuttava ja voidaan lähteideni mukaan aivan hyvin nostaa toimariksi”, perustelut kuuluvat.

Samalla hän nostaa toiseksi vaihtoehdoksi Varman varatoimitusjohtaja Risto Murron. On kuuleman mukaan ”erittäin vahva ehdokas”, koska tuntee koko eläkealan ja sijoitustoiminnan perinpohjaisesti. Pidän valintaa tylsänä. Ei tätä ole tarkoitus varman päälle pelata.

Raadin kolmas jäsen puolestaan lukitsee toiseksi vaihtoehdokseen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon. Perustelut ovat samantyyppiset kuin Kataisen kohdalla. Risikko nimittäin sääti eläkeyhtiöille mieluisan vakavaraisuuslain.

Ehdokasasettelun päättyessä eläkeraadin lopullinen vedonlyöntitaulukko näyttää seuraavalta:

Raatilainen A: 1. ehdokas: Piia-Noora Kauppi – 2. ehdokas: Risto Murto

Raatilainen B: 1. ehdokas Anne Brunila – 2. ehdokas Paula Risikko

Raatilainen C: 1. ehdokas Suvi-Anne Siimes – 2. ehdokas Jyrki Katainen

Ykkösehdokkaiksi nousi siis rivi naisjohtajia. Nähtäväksi jää mihin lopputulokseen hyvät veljet päätyvät. Varman nimitysvaliokunnassa istuvat Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen, STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää sekä keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Kari Jordan.

Kun ehdokkaat oli lukittu päätän lähettää Kataisen ja Risikon esikuntiin sähköpostilla kyselyt ministerien kiinnostuksesta toimitusjohtajan tehtävään. Vastaus on tyrmäävä: ministereitä ei eläkehommat kiinnosta.

Kommentoi Facebookissa
Route Couture
Migration Comics